Rengasvalinnassa testejä lukiessa tai eri renkaiden ominaisuuksiin perehtyessä teen käytännössä valintoja. Valintoja siitä mitä renkaissa toivoo olevan, mutta myös oikeastaan mitä ominaisuuksia niissä ei saisi olla.
Teenpä hieman listaa niistä EI-ominaisuuksista:
- ei vesiliirtoa.
Olen siirtänyt viiden tonnin painoista konetta ilmatyynyjen päällä yhdellä kädellä työntäen - liikui jopa yhdellä sormella, siitä tiedän miten holtiton auto on vesipatjan päällä
- ei yllätyksiä.
Renkaan toiminta pitää olla loogista ja ennakoitavissa.
- ei tunnoton.
Tuntuma tiehen pitää välittyä rattiin myös ohjaustehostimen läpi.
- ei täristä hiekkatiellä.
Renkaiden kyky toimia hiekkatiellä oli ennen vanhaan keskeisiä kriteereitä renkaalle. Mutta yhä meillä on niin paljon sorapintaisia teitä, että ainakin minulle renkaan tulee toimia siellä hyvin. Oli tie rypyläpintainen, juuri lanattu tai vanha kunnon savella kovetettu. Myös metsäautotien pehmeästä hiekasta pitää päästä kohtuuttomasti sutimatta läpi.
- ei menetä otettaan äkkijarrutuksessa.
Niitä tulee väkisin. Kuten pari vuotta sitten ajaessani neljän ”ruuhkassa” jonossa 50kmh alueella. Yht´äkkiä nuori koulupoika ajoi täydellä vauhdilla jalkatietä liikkuvan autojonon väliin. Taisin olla kolmantena jonossa ja näkyvyyteni sinne mistä poika tuli oli rajoitettu. Reagointiaikaa jäi tosi vähän. Ja pysähtymismatkaa sitäkin lyhyemmin. Jos autoni olisi pysähtynyt 10 cm aikaisemmin, toinen etuvilkun lasi/muovi olisi säilynyt täysin ehjänä… Poika jatkoi matkansa ja ei edes tajunnut olleensa todellisessa vaaratilanteessa itse.
- ei jätä jälkeä tiehen äkkilähdössäkään.
Siis rengas pitää myös nopeammassakin kiihdytyksessä – äkkijarrutuksen vaihtoehtona.
- ei saa olla ”lulla”.
Siis renkaan pitää olla jämäkän tuntuinen, joka ei pehmoile ja taivu alle.
- ei vaadi uusia vanteita.
Vanhaan autoon uudet renkaat täytyy sopia entisille vanteille. Jos ei sitten erikseen ole mahdollisuutta satsata tietoisesti toisenlaisiin vanteisiin.
- ei yhden kesän rengas.
Jos kesäkauden aikana ajaa 15000 km, niin renkaat eivät saisi olla vaihtokunnossa heti sen jälkeen. Keskimäärin suomalainen ajaa autollaan suuruusluokkaa 10 000km kesässä ja varmaan renkaiden vaihto joka kolmas kesä tuntuisi paremmalta. Paitsi jos rengas auttaa säästämään polttoainetta niin paljon, että renkaiden uusiminen tiheämmin on taloudellisesti kannattavampaa.
- ei lisää menoveden kulutusta.
Mieluummin taloudellisella ajonopeudella pienentää bensan tarvetta.
- ei liian suuren nopeuden rengas.
Suomessa ajaessa riittää aina matalimman ajonopeuden rengas, mutta rengas pitää riittää auton kulkemaan maksiminoputeen. Siitä yli menevä nopeusluokka on ylimääräistä.
- ei liian pieni kantavuus.
Meidän autossamme on usein aika paljon tavaraa. Ei ehkä hyvin painavaa, mutta renkaan tulee olla reippaasti rekisteriotteen akselipainon kantava.
- ei vaadi uusintarekisteröintiä.
Renkaan koko pitää olla niissä toleransseissa joka sallitaan kokovaihtelulle ilman uusintakatsastusta. Vasta tämän rengasprojektin aikana olen oppinut ajattelemaan, että renkaan ei tarvitse olla välttämättä juuri samanlainen rengasmerkinnöiltään, kuin entiset.
- ei eri offset vanteissa, jos aioit vaihtaa renkaita eri autojen kesken.