Hirvi on aina komea näky. Se on joskus myös vaarallinen, kuten hyvin tiedetään. Pimeissä ja hämärissä olosuhteissa hirvi pääsääntöisesti tulee autoilijan eteen yllättäen ja ennalta arvaamatta.

Tänään Naruskantiellä hirvi ei tullut tielle äkkitilanteessa. Emä seisoskeli tien laidassa parinkymmenen metrin päässä, kun sen tumman hahmon hyvissä ajoin huomasin. Repsikan penkillä Mummulla on pääsääntöisesti kamera käsillä, kuten nytkin.

Vauhtia hiljennellessäni lähti emähirvi tormaamaan suoraan tielle. Ja heti emän ehdittyä ylittää tien, tuli tietenkin jälkikasvu samoja jälkiä pitkin perässä. Emähirviltä on metsästyskauden tässä vaiheessa ammuttu paljonkin vasoja pakasteisiin, mutta on niitä vielä säästynytkin, kuten asiaan kuuluukin. Sekä hirven että erityisesti poron kanssa liikenteessä on aina muistettava, että lapsi seuraa vanhempaansa. Ja vanhempi voi myös seurata lastaan, kuten ihmistenkin kesken tapahtuu...

Tässä liikennetilanteessa ei paniikkijarrutuksia tarvittu. Apua oli myös siitä tiedosta, että Mummu on havainnut kyseisen emä-vasa -parin samoilla kankailla jo parinakin päivänä, joten pieni etiäinen hirvistä oli etukäteen. Tämäkin on asia, joka hirvien ja porojen kohdalla kannattaa muistaa: talvella ne pyörivät pienillä alueilla, eli pitkiäkin aikoja samoilla hehtaareilla.

Täällä Lapissa on tällä hetkellä parhaat mahdolliset ajokelit, kun tiet ovat pakkasnahkeat ja irtolumi ei menoa haittaa. Etelästä tänne kantautuu tietoa tosi hankalista oloista, joten olkaapa tarkkoina siellä!