Marraskuun alun pakkaskauden jälkeen on säätila jämähtänyt kolleegani Ilkan pari viestiä alempana kuvailemaan tilaan. Saman päivän aikana voi olla yli kymmenenkin asteen lämpötilaero, ja toisaalta pakkasen päälle saattaa sataa vettä. Ja tätä näyttäisi pitkäaikaisennusteiden mukaan jatkuvankin. Jopa niin pitkälle kuin ennusteitakin, eli helmikuun alkuun.

Kitkarenkailla ajavalle tilanne on huonoin mahdollinen. Tienpinnat eivät ole lumisia eikä paljaita, vaan joko jäisiä tai ohuen tamppaantuneen lumikerroksen liukastamia. Olen itse ajanut viimeisen viikon kitkarenkailla, ja minulle ne eivät kyllä sovi. Joudun nimittäin ajamaan usein parin tunnin maantierupeamia tapaamisiin. On siis aikataulu, jolloin paikalla pitää olla, oli keli mikä hyvänsä. Jolloin näillä ajokeleillä jää kaipaamaan nastojen antamaa varmuutta ja vakautta, eikä kitkojen lipsuntaa.

Kitkarenkailla pitää ajamiseen ottaa uusi ja erilainen ote. Kun tien pinta on liukas, pitää vauhtia hiljentää oleellisesti, ja kaupunkiliikenteessä varata paljon lisää jarrutusmatkaa, sekä ottaa kaarteet selvästi rauhallisemmin. Jotain, joka tuntuu todella oudolta hyviin nastarenkaisiin, kuten Hakkapeliitta kaseihin tottuneelta.

Ja nyt, kun näyttää siltä, että tätä samaa liikennekeliä tulee jatkumaan useampi kuukausi, alan kääntyä johtopäätökseen, että tuokin rengastus on vaihdettava nastalliseksi. Kitkat jääköön heille, jotka ajavat satunnaisemmin, ja voivat vapaasti venyttää aikatauluaan.

Toisaalta harmi, koska kitkarenkaat ovat mainioita sulalla, loskassa ja lumella. Mutta liukkailla tarvitaan nastoja. Tosin Hakkapeliitta 8 toimii hyvin myös siellä missä kitkatkin. Plus vanhanaikaisia nastarenkaita hiljaisemmin. Joten mihin niitä kitkoja sitten tarvitaankaan?

PS: Ilta-Sanomatkin huomasi tämän blogikirjoitukseni lauantaina: 

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005001798.html

Kovin näyttää Ilta-Sanomien lukijoiden kommentointi jakavan autoilijat kahteen leiriin, eli kitkojen ehdottomat puolustajat, sekä niiden vastustajat. Aivan näin jyrkkää jakoa en itse olisi uskonut, saati herättäväni noin suuria tunteita monessa kommentoijassa. Mutta pari lisäystä haluan kyllä antaa, etenkin kommentoinnissa heränneisiin asioihin:

Kitkarenkaani ovat testeissä hyvin menestynyttä merkkiä, ja paistoleiman mukaan vuodelta 2015. Pintaakin on 7-8 milliä, ja otsikkokuva on autostani. Ja autossani on nykyaikaiset ajamisen apuvälineet kuten rengaspaineiden monitorointi, ajonvakautusjärjestelmä ja vetoluistonesto. Mielestäni nuo järjestelmät ovatkin ehdottoman hyviä turvallisuusvarusteita. Mutta luistonestojen toimimista osoittavan valon viilkkuminen on selkeä osoitus siitä, että pitoa on liian vähän. Ja tuo valo on viime päivinä vilkkunut aivan turhan tiuhaan, vaikka kuinka rauhallisesti yrittäisi kurvailla. 

Se, mitä eniten kaipaan, on siis ajamisen varmuus, ja lisääntyvä turvallisuus, en riskinopeuksia. Parin tunnin ajomatkan aikana keli saattaa vaihtua moneen kertaan, sulasta liukkaaseen. Siinä ei oikein ajotapakaan auta, kun koko ajan saa tunnustella sopivaa nopeutta ja keliä. En myöskään koe itseäni kaahariksi, oli alla sitten kitkat tai nastarenkailla: en ole saanut ylinopeussakkojakaan kymmeniin vuosiin, vaikka ajan liki 30 tkm vuodessa.

Kitkarenkaista pitäville: onneksi meillä on valinnan mahdollisuus, ja Nokian Hakkapeliitta R2. Minun valintani tulee kuitenkin olemaan nastat, ja niiden varmuus.