Kirjoittaja Jenni Rossi
Uusimmat blogijulkaisut

Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu

Hakkapedian blogaajat pääsivät viime maanantaina osallistumaan Volkswagen hyötyautojen ja Nokian Renkaiden järjestämään talviajokouluun. Kolme viikkoa pyörivä tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 14. kerran eivätkä keliolosuhteet ole olleet koskaan näin haasteelliset. Voin vain kuvitella, miten järjestäjät ovat hajoilleet, kun Jämijärven lentokentän kiitoradalle jäädytetty ajoharjoittelurata on vähitellen haihtunut ilmaan viime viikon plussakeleillä.

Järjestäjät eivät voineet muuttua lumeksi, mutta onneksi pressipäivän osallistujat toivat sen mukanaan. Vielä edellisenä iltana maa oli ollut kuiva ja lumeton, mutta aamupäivän aikana lunta satoi useampi sentti eikä talviajokoulua tarvinnut sittenkään järjestää kesäkelissä.

Hyötyautot eivät ehkä ole kovin jännittäviä, mutta ainakin niitä oli paljon!


Päivä alkoi lehdistötilaisuudella. Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri piti - kuulemma tapansa mukaan - niin tyhjentävän esitelmän uusista isojen autojen talvirenkaista, ettei kenellekään jäänyt mitään kysyttävää. Meinasin kirjoittaa renkaista tähän jotain, mutta hienoja ominaisuuksia on niin paljon, että en edes yritä referoida niitä tähän! =P Uudet mallit olivat Hakkapeliitta 8 SUV -nastarengas katumaastureille sekä Hakkapeliitta C3 -nastarengas ja CR3-kitkarengas paketti- ja jakeluautoille.

Esitelmänsä lopuksi Matti kertoi, kuinka kaikki aina kysyvät, että miksette yhdistä nasta- ja kitkarengasta. Nyt 80-vuotisen taipaleensa kunniaksi Nokian Renkaat halusi näyttää, että yhdistäminen on todella mahdollista ja kehitti maailman ensimmäisen nastattoman nastarenkaan. Renkaan nastat saa tarpeen mukaan esiin ja piiloon auton kojelaudassa olevaa nappia painamalla. Valitettavasti tämä superrengas on vain konseptimalli, jota ei tuoda markkinoille. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, vaikka ne olisivat arkea vuonna 2034, kun Nokian Renkaat täyttää 100 vuotta.

Lehdistötilaisuuden esitelmien jälkeen lähdettiin noin 50 km maantielenkille Volkswagenin laajalla hyötyajoneuvomallistolla. Jaoin auton erään toimittajan kanssa, ja olimme autoissa vuorotellen kuskina. Muutaman kilometrin välein vaihdettiin aina uuteen autoon. En pysynyt laskuissa mukana, mutta vaihtoja taisi tulla 12-15:n luokkaa. Liki 20 auton letkassa oli Transportereiden ja Caddyjen lisäksi ainakin pick-up Amarok, umpipakettiauto Crafter ja 7-paikkainen tila-auto Multivan.

Yksi monista autojen vaihdoista.


Lisäksi mukana oli muutaman muun automerkin kilpaileva malli, mikä oli minusta aika kiva idea, kun autoja pystyi oikeasti vertaamaan. Joku meidän Hakkapedia-porukasta kyllä naureskeli, että oli se vähän hassua ajaa Volkswagenin ja Nokian Renkaiden tapahtumassa ekana Continentalin renkailla varustetulla Mersun pakettiautolla (tms.)…

Ennen koeajolle lähtöä Anu huikkasi, että katselkaa sitten, millaiset renkaat autoissa on alla. Loistavana rengastestaajana unohdin sen kuitenkin kokonaan. Pelkkää renkaiden vertailua varten olisi pitänyt olla erillinen valikoima samanlaisia autoja, sillä nyt ajaminen oli lähinnä uusiin autoihin tutustumista ja rengas on vain yksi osa autoa.

Transporterit olivat kyllä ihan tuttuja Volkkareita; kaikki hallintalaitteet siellä mihin olen tottunutkin. Polkimet eivät vain olleet niin mukavassa kulmassa kuin henkilöautoissa eikä ajoasentoa muutenkaan saanut viilattua ihan parhaaksi mahdolliseksi, sillä ratista loppui aina korkeussäätö kesken. Sitten kun pääsin Caddyn rattiin, olo olikin jo varsin kotoisa, koska se oli henkilöautomaisempi.

Transporterin ratissa.


Paria muun merkkistä pakua ehdin myös kokeilla ja ne olivat kyllä todella perinteisen pakettiauton tuntuisia. Eli ihan käyttöautoja, mutta ei erityisen mukavia.

Koeajolenkin jälkeen jatkoimme suoraan lentokentälle jäädytetylle liukkaan kelin radalle. Onneksemme se ei ollut kokonaan sulanut, vaan pystyimme kokeilemaan pujottelua ja jarrutusta jäisessä mutkassa. Yllättäen radalla ei ollut ollenkaan opetuspuolta  eikä edes kerrottu, millä nopeudella tehtäviin pitäisi ajaa, joten se oli vain sellaista ajelua. Muutaman kierroksen jälkeen olikin jo aika siirtyä lounaalle, joten vähiin jäi rata-ajo.

Lentokentälle jäädytetyllä liukkaan kelin radalla ei pituus loppunut kesken!


Radalla ajoin ensin Transporterilla ja sitten pikkuisella Mercedes-Benz Citanilla, joka olikin tosi hauska ja ketterä ajettava ollakseen pakettiauto! Olisi pitänyt ajaa vielä Caddy, että olisi saanut samankokoisen vertailukohteen Volkkarilta, mutta aika tosiaan loppui kesken ja niin Citan jäi suosikikseni.

Pieni ja ketterä MB Citan.


Lounaan jälkeen oli vuorossa päivältä eniten odottamani ohjelmanumero: maastosafari Amarokeilla. Iloiseksi yllätyksekseni olin bongannut paikalta Onnellisten ihmisten ajokoulusta tutun opettajan Minna Sillankorvan, jonka yritys Ajoakatemia järjestää mm. maastoajokoulutusta. Käytin tilanteen hyväksi ja pyysin Minnan metsälenkille kyytiini opettajaksi. Ajamisesta saikin paljon enemmän irti, kun oli asiantuntija mukana neuvomassa.

Volkswagen Amarok

Pientä kuoppaa edessä, mutta ei haittaa!


Metsälenkin lisäksi Amarokeilla sai ajaa “isojen poikien hiekkalaatikolla” hiekkakuopassa, jossa noustiin ja laskettiin mäkiä. Kirjoitan maastoajosta myöhemmin erillisen laajemman merkinnän blogiini, koska lukijani Aki vähän sellaista toivoi. Lisää siis aiheesta myöhemmin. Nyt sanon vain, että oli maastossa ajelu oli sairaan kivaa! Oli ihan hullua, miten auto vain möyri eteenpäin mäistä ja kuopista välittämättä!

Hieman boostattu Crafter könyämässä mäkeä alas.


Illalla VV-Auton edustaja kyseli fiiliksiä päivästä ja kun hän kerran halusi kuullat suoraa palautetta, niin sanoin, että muuten kivaa, mutta liukkaan kelin rataosuus oli aika heikko esitys. Hän sitten kertoi, että rata-ajoa oltiin oltu jo perumassa kokonaan olemattoman lumitilanteen vuoksi. Aamupäivällä lunta ehti kuitenkin sataa niin paljon, että ollessamme koeajolenkillä järjestäjät olivat todenneet, että radalle voidaan sittenkin mennä. Koeajoletkamme oli silloin vain niin kaukana, että sitä ei saatu paikalle hetkeen ja siksi rata-ajo jäi niin lyhyeksi. Normaalisti siellä olisi myös ollut jokaisen tehtävän kohdalla opastaja.

Kuultuani nämä taustatiedot loppui valitteluni. En ollut tajunnut ollenkaan, että tilanne radalla oli ollut todella niin huono! VV-Auton mies kutsui päivää suorastaan katastrofiksi, mutta ei se minusta tuntunut missään vaiheessa mitenkään katastrofaaliselta. Rata-ajo olisi voinut olla parempi, mutta muutenhan päivä oli oikein jees.

Lunta satoi hyötyautojen koeajolenkin aikana ajoittain ihan huolella.


Vaikka pakettiautot eivät mielestäni ihan niitä kiinnostavimpia autoja olekaan, niin tapahtumaan oli silti tosi kiva osallistua! Amarokeilla ajaminen oli paras autoiluosuus, mutta ehkä parasta koko tapahtumassa oli silti tutustua Hakkapedian porukkaan ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Hirveän kivaa sakkia olivat niin blogaajat kuin Nokian Renkaidenkin tyypit. Toivottavasti päästään näkemään toistekin. =)

Esittelyhallista löytyi tällainen hieno T2 kombi, jonka edessä piti tietenkin vähän poseerata kun olin pukeutunutkin asiaankuuluvasti rallihuppariini.

Lue omaa auto- ja liikenneblogiani osoitteessa http://poloinen.blogspot.fi/

comments powered by Disqus