Kirjoittaja Sirkka Leppänen
Uusimmat blogijulkaisut

Vedenpuhdistusta renkaiden kumirouheella

Renkaiden uusiokäytön mahdollisuudet kehittyvät ja monipuolistuvat jatkuvasti. Yle uutisoi kesäkuun alussa renkaista murskatun kumirouheen toimivan tehokkaana patomateriaalina valumavesien puhdistamisessa.

Kosteikolle rakennetun kumirouhepadon pilottihankkeessa olivat mukana Suomen Rengaskierrätys ja ympäristöalan yritys Apila Group.

Kumirouheen käyttäminen jätevesien patoamisessa ei toki ole ainoa tapa antaa renkaille uusi elämä kilometrien tultua täyteen. Rouhetta on jo pitkään hyödynnetty monissa erilaisissa käyttötarkoituksissa, kuten tienpohjan rakennusmateriaalina, moottoriteiden meluvalleissa sekä kaatopaikkojen kuivatuskerroksissa. Viimeisimmät tutkimukset viittaavat siihen, että tulevaisuudessa saatamme kaasutella kumiasvaltin päällä.

On hienoa, että tutkimukset renkaiden uusikäytön mahdollisuuksista etenevät ja uusia innovaatioita tehdään. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että tiedon lisääntyminen auttaa hälventämään renkaisiin liittyviä ennakkoluuloja niiden käytöstä luonnossa. Kansalaisten mieliin on jostain syystä juurtunut ajatus siitä, että renkaiden ja kumirouheen käyttö luonnossa olisi haitallista ympäristölle. Tämä ei pidä paikkaansa.

Yksi syy ennakkoluuloihin saattaa liittyä renkaiden omatoimisesta polttamisesta aiheutuviin päästöihin. Renkaiden poltto valvotuissa olosuhteissa kaupallisiin tarkoituksiin on Suomessa viime vuosina kasvanut niistä saatavan hyötyenergian vuoksi. Yleisintä on silti uusiokäyttö, jota koordinoi Suomen Rengaskierrätys Oy. Euroopassa polttaminen on yhtä laajaa kuin materiaalin hyödyntäminen uudelleen.

Ennakkoluulot kehityksen tiellä

Kumirouheen käyttö patojen rakennusmateriaalina tuo monia hyötyjä. Kevyen painonsa vuoksi materiaalia on helppo käsitellä ja liikutella. Lisäksi sen lämmönsiirto-ominaisuudet ovat erinomaiset: kumirouhe ei jäädy talvisin ja lämpenee keväisin nopeasti. Lisäksi kasvien hyödyntämä mikrobikerros kasvaa nopeammin, jolloin ravinteiden sitoutuminen vedestä on tehokkaampaa. Näin aiemmin valumavesien puhdistuksessa käytettäviä luonnonmateriaaleja – pääosin kiveä ja soraa – voidaan säästää. Valumavesien puhdistukseen on aiemmin kokeiltu myös posliinimurskaa, mutta kumirouheen edut ovat selvästi tätä paremmat.

Renkaiden ympäristövaikutuksia on tutkittu kauan. Renkaat tai kumirouhe eivät kuormita luontoa tai eritä ympäristöön myrkkypäästöjä. Pitkän ajan kuluessa renkaista toki erittyy sinkkiä ja rautaa, mutta määrät ovat pieniä ja luonnolle turvallisia. Renkaat voisi siis huoletta laittaa veteen patoja rakentaessa.

Patoja ei kuitenkaan tule rakentaa omatoimisesti, sillä valumavesien puhdistustöissä tulee aina huomioida ympäristölainalaisuudet. Myös esteettisyys sekä vaikutus maisema-arvoon tulisi ottaa huomioon. Patoa suunnitellessa kannattaakin olla aina yhteydessä alan ammattilaisiin sekä omaan kotikuntaansa.

comments powered by Disqus