Kirjoittaja Tuija Aro
Uusimmat blogijulkaisut

Vauhtia, vaan ei vaarallisia tilanteita

Monacon neulansilmä (Loews), Monzan Parabolica, Suzuka S, Victoria Turn, Suntory Corner, Mobil 1 S. Taatusti tuttuja nimiä jokaiselle, joka yhtään seuraa formulakisoja. Itse lukeudun niihin, jotka eivät moisesta hurauttelusta piittaa ja formulatouhuista tiedän vain sen verran, että Schumi ajaa tai ainakin ajoi kivan punaista autoa. Oli miten oli, hankin viikonloppuna mukavan perstuntuman kyseisiin kurveihin. Alkuperäisiä en toki päässyt kokeilemaan, mutta Porschen radalle Leipzigiin kopioituja kyllä.

Nokian Renkaat arpoi kaikkien kevään aikana renkaisiinsa Hakka-turvan aktivoineiden kuluttajien kesken matkan Porschen ajokouluun Saksaan. Samalle matkalle arvottiin mukaan myös rengaskauppiaita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta eli yhteensä kuusitoista ajokortinhaltijaa lähti matkaan.

Varsinaisesti en tiennyt mitä itse matkalta odotin, sillä vaikka nautin autolla (lujaa) ajamisesta ihan kovasti, en ollut ollenkaan varma, että haluan ajaa radalla miljoonaa. Tuotekehitysaikoinani pääsin nauttimaan vauhdin hurmasta Saksan ja Espanjan testiradoilla, joissa maailman nopeimmin jäälläkin ajaneen Laitisen Janne kyydissä tutustuin rengasprototyyppieni ominaisuuksiin. Välillä mentiin tosi kovaa, sillä rengastestaaminen tehdään ajaen renkaan nopeusluokan mukaista nopeutta renkaan käytöstä taukoamatta seuraten. Itse opin tuotekehitysvuosieni aikana tunnistamaan vain muutamia ominaisuuksia, mutta ammattitestikuski tekee jokaisen ajon jälkeen hyvin yksityiskohtaisen analyysin renkaan eri ominaisuuksista ja niiden muutoksista ajon aikana. Testihommissa ei poppi soi eikä ikkuna ole auki. Kauniita naisiakin näkyy radoilla harvemmin, mutta työtä tehdään tosissaan. Tositestikokemuksen perusteella koetin siis maalailla kuvaa siitä, mikä meitä Porschen radalla odottaa.

Lensimme perjantaina Saksaan kukin taholtamme ja lauantaina parveilimme hotellin aulassa jo seitsemältä lähtövalmiina kohti suurta seikkailua. Puoli kahdeksalta saimme Porschen ajokoulutuskeskuksessa käteemme nipun papereita allekirjoitettaviksi ja kirjallisesti lupauduimme olemaan kiltisti, kauniisti ja kuolematta. Saksalaiseen tapaan kaikki oli hienosti ja säntillisesti hoidettu ja valmisteltu, joten jo kohta kahdeksan jälkeen olimme auditoriossa kuuntelemassa seikkaperäistä turvallisuusohjeistusta. Ohjeistuksen jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, aseteltiin oikeaoppiseen ajoasentoon 911:n kyytiin ja siten lähdettiin.

Ihan kauaksi ja kovaa ei heti menty. Matkanteko päättyi keilahässäkkään, jossa harjoiteltiin hirven väistämistä. Jokaisen ajosuorituksen aikana ohjaajat (kaksi sangen mukavannäköistä ja oloista kouluttajaa) opastivat ja kommentoivat LA-puhelimella kaikkea mitä teimme. Minulle teki alkuun tiukkaa ajaa keilakujaan tarpeeksi kovaa, kokeneempi kollega sen sijaan pyöräytti pariinkin otteeseen ajoneuvonsa hulppeasti nurmikolle. Keiloja taisivat pöllyyttää lähes kaikki ryhmästämme.

Hirvet väistettyämme harjoittelimme paniikkijarrutusta, mikä sekään ei ihan selkärangasta tullut kenelläkään. Jarrua ei paniikkitilanteessa paineta, vaan sen päälle suorastaan hypätään. Jarrutusharjoitus oli hauska ja opettavainen. Käytännön esimerkkien avulla meille muistutettiin, että nopeuden noustessa viidestä kympistä reiluun seitsemään kymppiin jarrutusmatka tuplaantuu. Merkittävä asia varsinkin kaupunkiajossa, jossa uhrina eivät ole oranssit keilat.

Varsinaiseen ajamiseen totuttelun aloitimme kuuluista Lesmon mutkasta, josta syöksähdimme suoraan bussipysäkille johtoauton perässä ja sitten takaisin alkupisteeseen. Myöhäiseen lounaaseen mennessä olimme ehtineet harjoitella jo aika tavalla ja pöytäkeskusteluissa kuulostimme jo rata-ajon puoliammattilaisilta. Iltapäivällä harjoittelimme muutamaa muutakin kuuluisaa mutkaa ja välillä mentiin jo ihan kovaakin. Oman ryhmäni osalta päivä huipentui Korkkiruuviin, jossa ensin käännyttiin pitkältä suoralta tiukka oikea ylämäkeen, mäen päällä tiukka vasen, loivasti alas, oikea, oikea ja pitkä nopea suora. Tuntui hyvältä.

Sunnuntaina olimme jälleen vauhdissa jo kohta kahdeksan jälkeen. Aamupäivällä harjoittelimme yksittäisten mutkien optimaalisia ajolinjoja ja käväisimme myös pienellä maastoajoretkellä toteamassa, että Porsche Cayenne kiipeää melkein mihin vain ja pysyy pystyssä vaikka kuinka kallistetaan. Rata-autojen vauhtia en pelännyt, mutta maastossa olisin pariin otteeseen halunnut ryömiä pöpelikköön välttyäkseni mielestäni selvästi väistämättömältä tuholta. Oli hurjaa!

Lounaan jälkeen pääsimme ajamaan johtoauton perässä melkoisella vauhdilla koko 3,7 kilometrin rataa ympäri ja lopulta koetti kauan odotetun ja hyvin harjoitellun vapaan ajon aika. Vapaa ajo tarkoitti sitä, että johtoautot tulivat pois radalta, repsikat joutuivat varikolle, kuskille puettiin kypärä päähän ja hänet päästettiin ajamaan niin kovaa kuin kantti kesti, taidot sallivat tai autosta lähti. Luulenpa, että rajoitteeksi eivät tulleet auton tehot, vaikka sitähän emme tietenkään julkisesti myönnä. Selkeästi oli havaittavissa, että monella meistä, itseni mukaan lukien, pojan mieli pääsi valloilleen ja vapaita kierroksia ajettiin niin paljon kuin ehdittiin ja jaksettiin. Tykkäsin. Tykkäsin tosi paljon.

Ajokoulu huipentui pariin vauhdikkaaseen kierrokseen ammattikuskin kyydillä. Aika komiaa menoa ja täysin autoa ja renkaita säälimätöntä touhua. Ilonen hullunkiilto silmissäni poistuin autosta ajelun jälkeen tiukasti koko lystin tallentanutta muistitikkua kädessäni puristaen. Rengastestaus ja kilpa-ajo ovat kaksi ihan eri asiaa, vaikka molemmissa kovaa mennäänkin...

Maanantaina kömmin töihin hangon keksinä ja koetin olla liikoja intoilematta. Kotona sitten hehkutin aviomiehen vihreäksi kateudesta. Näinkin sitä joskus voi viikonlopun viettää.

Sitten vielä yksi tärkeä asia. Mikäkö on tuo kakkoskappaleessa mainittu Hakka-turva? Hakka-turva on palvelu, johon kuuluu ilmainen uusi rengas puhjenneen, alle vuoden ikäisen ja yli 4 mm kulutuspintaisen renkaan tilalle sekä tiepalvelu, joka pelastaa pinteestä vaihtamalla vararenkaat alle tai kuljettamalla koko ajoneuvon lähimpään rengasliikkeeseen palveltavaksi. Hakka-turva tiepalveluineen kuuluu jokaiseen Nokian Hakka- tai Hakkapeliitta-renkaaseen vakiovarusteena, mutta vaatii rekisteröitymisen netissä tai ilmaisessa puhelinpalvelussamme. Väittäisin, että palvelu ilmaisine uusine renkaineen on aika ainutlaatuinen, erittäin rahanarvoinen ja perin mukavakin.

comments powered by Disqus