Kirjoittaja Jarmo Sunnari
Uusimmat blogijulkaisut

Nasta-asetus on myönteinen esimerkki edistyneestä, nykyaikaisesta, teknologianeutraalista lainsäädännöstä

Suomessa on tehty lainsäädännöllisiä toimenpiteitä nastarenkaiden tietä kuluttavan ominaisuuden vähentämiseksi ainakin vuodesta 1970 alkaen. Silloin asetettiin ensimmäisen kerran nastarenkaille sallittu käyttöaika. Nastojen pistovoimaa on säädelty jo vuodesta 1974. Emme siis ole aivan uusien asioiden äärellä, kun puhumme nastarengassäännöistä.

Suomessa ja Pohjoismaissa tapahtui kuitenkin valtava harppaus eteenpäin nastarengassäännöissä 1. heinäkuuta 2013, jolloin astui voimaan uusi, tiukennettu nasta-asetus (voimaan 2009, tiukennus 2013). Toisin kuin aiemmin, uusi nasta-asetus ei nojautunut vanhojen konseptien ja teknologioiden käyttämiseen, vaan avasi täyden uuden sivun rengasteknisessä kehityksessä: asetettiin rajat tienkulumalle ja vapautettiin tutkimus ja tuotekehitys pohtimaan parhaimpia teknologioita.

Valmistajan vastuulla on osoittaa, että rajoissa pysytään, ja viranomaiset valvovat toimintaa. Historiallisena jäänteenä uudessakin asetuksessa on kuitenkin myös nastamäärät ja pistovoimat, ja valmistaja, joka ei halua alistaa renkaitaan tienkulumatestiin, voi edelleen valmistaa renkaan annetulla spesifikaatiolla.

Nokian Renkaat ja uusi nasta-asetus

Rengasala, Nokian Renkaat mukaan lukien, on tehnyt Pohjoismaissa jo yli 20 vuotta yhteistyötä viranomaisten kanssa nastarengasmääräysten yhdenmukaistamiseksi.

Viranomaisten, tutkijoiden ja rengasteollisuuden yhteistyönä Pohjolaan säädettiin harmonisoidut nastarengasmääräykset ja luotiin yhteispohjoismaiset talvirengasmarkkinat. Tämä on kasvattanut kuluttajien valinnan mahdollisuutta ja taannut sen, että kauppojen hyllyiltä löytyy aina viimeisintä teknologiaa hyödyntäviä talvirenkaita. Yhtenäiset rengasmääräykset auttavat siis parantamaan liikenneturvallisuutta, mutta tuovat myös säästöjä tienkuluman alenemisen kautta ja pienentävät hiukkaspäästöjä.

Meillä Nokian Renkailla uuden asetuksen tulemiseen varauduttiin visioimalla tulevaisuuden konsepteja, joissa rengas täyttää uuden nasta-asetuksen tiukentuneet vaatimukset ja sisältää autoilijoiden arvostamat, tärkeimmät talvirenkaiden ominaisuudet: hyvän jää- ja lumipidon.

Nastamäärä ja tienkuluma

Nastamäärä ei yksin kerro tienkulumasta. Nastarengas, joka kuluttaa tietä vähän, voidaan valmistaa joko pienellä tai suurella nastamäärällä; vastaavasti rengas, joka kuluttaa tietä paljon ja tuottaa paljon hiukkaspäästöjä, voidaan valmistaa joko pienellä tai suurella nastamäärällä. Lopulliseen tulokseen vaikuttavat useat muutkin nastan ja renkaan ominaisuudet. Näiden ominaisuuksien välillä rengasvalmistajien tuotekehityksissä ympäri maailman tasapainoillaan ja etsitään sitä parasta yhdistelmää.

Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarenkaaseen valittiin suuremman nastamäärän konsepti. Sen logiikka menee näin: jotta turvataan ajoneuvon pysyvyys liukkaalla tiellä, on siirrettävä pitovoimaa renkaan ja nastan kautta tiehen. Jos nastoja on käytössä useampia, voidaan vähentää voiman määrää, mitä jokainen yksittäinen nasta välittää. Näin saadaan aikaan kevyempi nastan kosketus tiehen. Jos nastoja olisi käytössä vähemmän, olisi luotava jokaiselle nastalle aggressiivisempi kosketus tiehen, jotta pitovaikutus olisi sama.

Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarengas
Nokian Hakkapeliitta 8 on uuden sukupolven nastarengas.

Rengasvalmistajien tuotekehityksissä sijaitsevan tietotaidon taso pitkälle sanelee sen, valitseeko rengasvalmistaja konseptiinsa uusien, innovatiivisten teknologioiden hyödyntämisen, vai turvautuuko vanhaan ”standardinastaan” sekä asetuksen määrittämään spesifikaatioon.

Yliajokoe, tienkuluma ja hiukkaspäästöt

Nasta-asetus ei määrää käytettävää testimenetelmää. Käytännössä ei kuitenkaan ole olemassa kuin yksi käyttökelpoinen ja kansainvälisesti tunnustettu testimenetelmä, jolla nastarenkaiden tienkulumaa voidaan mitata riittävän autenttisissa olosuhteissa ja helposti toistettavasti. Kyseessä on Suomessa, VTT:ssä alun perin 80-luvulta alkaen kehitetty yliajokoe. Kaikilla testimenetelmillä on omat rajoituksensa ja vahvuutensa, ja niin on yliajokokeellakin. Yliajokokeen luotettavuus ja toistettavuus on samaa tasoa, kuin muidenkin kenttäolosuhteissa tehtävien rengastestien. Vahvuutena on autenttisuus. Yliajokoetta kehitetään, kuten muitakin testimenetelmiä. Kehittämisessä tutkimuksellinen päävastuu on hyväksyttyjen tutkimuslaitosten yhteistyöverkostolla. Toimintaa valvoo Suomen viranomainen, ja muiden Pohjoismaiden viranomaiset seuraavat kehitystä.

Yliajokoe
Nastarenkaan tienkulumavaikutusta mitataan yliajokokeella.

Yliajokokeessa ajetaan säännönmukaisten, graniitista valmistettujen koekivikappaleiden yli 400 kertaa ja mitataan kappaleiden massahävikki. Kappaleiden käsittely on hyvin huolellista työtä, johon kuuluu mm. kosteuden poistaminen ja vakioiminen kiven rakenteesta ennen punnituksia.

Uusimman tutkimustiedon perusteella tiedetään, että yliajokokeen tulokset korreloivat sekä tienkuluman että hiukkaspäästöjen muodostumisen kanssa. Nämä tutkimustulokset esiteltiin pohjoismaisille asiasta vastaaville viranomaisille huhtikuussa 2016 ja laajemmin ne julkaistaan tässä lähipäivinä. Tulokset liittyvät tutkimuksiin, jotka Euroopan rengasteollisuus tilasi kahdesta laboratoriosta, koska Norjan viranomaisten toivoivat, että tätä asiaa tutkittaisiin. Teollisuus siis vastasi viranomaisten pyyntöön.

Nastarenkaiden aiheuttama teiden urautuminen

Liikenneviraston aineiston mukaan urautuminen on kasvanut aikavälillä 2011 – 2015 verrattuna aikaväliin 2008 – 2011. Ensimmäinen uuden sukupolven nastarengas ilmestyi kauppoihin kuitenkin vasta talveksi 2013. Kyseinen urautumisilmiö oli olemassa jo ennen vuotta 2013.

Urautuminen on kiihtynyt jo ennen 2013 markkinoille tulleita uuden sukupolven nastarenkaita.

Saman aineiston mukaan vilkkaasti liikennöidyillä teillä urautumisnopeus kasvoi viime talvena edelliseen verrattuna 13 %. Se voisi tapahtua loogisesti jo pelkän hyvin vetisen viime talven johdosta.

Kerrottakoon myös, että saman aineiston mukaan urautumisnopeus 2-kaistaisilla pääteillä kasvoi talvesta 2013-2014 talveen 2014-2015 peräti 20 %. Sekin olisi vielä loogista jo vesikelien johdosta.

Mutta paljonko kasvoi Liikenneviraston aineiston mukaan urautumisnopeus 2-kaistaisilla pääteillä talvesta 2010 – 2011 talveen 2011 – 2012, jolloin uuden sukupolven nastarenkaita ei ollut vielä olemassa? Vastaus on 32 %. Entäpä paljonko kasvoi sama 1-kaistaisilla pääteillä? Vastaus on 80 %. Mikä aiheutti tuon viime vuosien suurimman urautumisnopeuden kasvun? Varma tieto on, että se ei johtunut uudentyyppisistä nastarenkaista, koska niitä ei ollut olemassa. Entäpä miksi välivuosina urautumisnopeus hidastui? Jälkimmäiseen kysymykseen olisi ainakin yksi potentiaalinen selittäjä vähemmän vetiset talvet. Tämä on kompleksinen asia, johon ei saada täyttä varmuutta ainakaan ennen kuin on tiedossa, onko myös asfalttimassassa mahdollisesti tapahtunut muutoksia, ja jos on, minkälaisia.

Markkinoilla myytävissä nastarenkaissa on sekä kasvanutta, vähentynyttä että ennallaan säilynyttä nastamäärää. Nastamäärä yksinään ei kerro tienkulumasta. Urautumisen kasvamisen taustalla on monia selittäviä tekijöitä, esimerkiksi liikenteen määrän kasvu, autojen koon ja painon kasvu (erityisesti SUV:ien yleistyminen), renkaiden koon ja painon kasvu, tienhoidon määrärahat sekä keliolosuhteet, joista esimerkkinä kahden viimeisimmän talven vetisyys, mikä on ollut myrkkyä asfaltin kulutuskestävyydelle.

Uuden nasta-asetuksen ja yliajokokeen myötä päättäjillä on ensimmäistä kertaa Suomen historiassa käytössään menetelmä, jossa voidaan ”ohjata” tienkuluman vähentämistä ja seurata saavutettuja tuloksia menetelmällä, joka ei mittaa ainoastaan jotain välillistä parametria ja jätä viranomaisia arveluiden varaan. Talvirenkaiden uusiutumistahti on keskimäärin noin 5-6 vuotta, ja vallankin päätiestön liikenteen ulkopuolella ajelee todennäköisesti vielä aika moni kymmenenkin vuotta vanhoilla renkailla. Järjestelmälle täytyy antaa vielä aikaa saavuttaa maksimihyöty. Vaikka nastarenkaiden aiheuttama tienkuluma väheneekin, ei se poista vastakkaiseen suuntaan vievää kehitystä ajoneuvojen, liikennemäärien, kelien ja tienhoidon osalta.

Nastarenkaat, katupöly ja pienhiukkaset

Nastarenkaat vaikuttavat teiden kulumiseen ja katupölyn muodostumiseen, mutta katupölyn syntymiseen vaikuttavat lukuisat muutkin eri tekijät, kuten hiekotushiekka, suolaus, auraus, siitepöly ja ilmateitse tuulien mukana saapuva kaukokulkeuma. Jälkimmäinen yksinään vastaa noin puolta Suomen ilmansaasteita, ja sisältää vaarallisia palamisen seurauksena syntyneitä hiukkasia. Kun nastarenkaiden määrää vähennetään, on liikenneturvallisuuden säilymiseksi hiekoitusta ja suolausta lisättävä, ja nämä puolestaan lisäävät katupölyä. Eli mennään ojasta allikkoon. Näin tapahtui Uppsalassa Kungsgatanilla, jossa nastarengaskiellon jälkeen PM10-pitoisuudet säilyivät ennallaan lisääntyneen hiekoituksen johdosta.

Katupölyn vähentämiseksi tulee ponnistella jatkossakin. Erityisesti sekä pienimpien että vaarallisimpien hiukkasten vähentämiseksi hengitysilmasta on tehtävä vielä paljon töitä. Julkisessa keskustelussa kuitenkin sotketaan usein keskenään katupöly, eli niin sanotut hengitettävät hiukkaset, ja vaarallisemmat pienhiukkaset. Katupöly ei ole yhtä vaarallista kuin pienhiukkaset, jotka pääsevät verenkiertoon ja ovat siis vastuullisia niihin ennenaikaisiin kuolemiin, joista viime aikoina on lehdissäkin kirjoitettu. On kuitenkin muistettava, että vaikka katupöly ei olekaan yhtä vaarallista kuin pienhiukkaset, on se kuitenkin vaarallista eikä tätä ole syytä vähätellä.

Onneksi ainakin nastarenkaiden osalta lainsäätäjällä on nyt keinot vähentää aiheutuvaa tienkulumaa sekä hiukkasten muodostumista.

Nokian Renkaat edistää turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista

Pohjoisen vaihtelevissa ja vaikeissakin talvikeleissä liikenneturvallisuuden maksimointi on talvirenkaan tärkein tehtävä, mutta kuten kaikkeen moderniin valmistukseen, myös renkaiden valmistukseen kuuluu olennaisena osana ympäristönäkökulma. Parhaimmat tämän päivän nastarenkaat maksimoivat turvallisuuden, ja samalla vähentävät tienkulumaa ja hiukkaspäästöjä sekä vierivät kevyesti vähentäen polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Huonoimmat eivät niin tee, mutta niitä me emme valmistakaan.

Nokian Renkaiden mielestä autoilijoilla tulee olla vapaus valita omiin ajotaitoihinsa ja ajo-olosuhteisiinsa parhaiten sopivat talvirenkaat – nastalliset tai nastattomat. Me täällä Nokialla (lue: kaupungissa) panostamme aivan yhtä paljon niin nasta- kuin kitkarenkaiden kehittämiseen. Ja olemme ylpeitä siitä.

comments powered by Disqus