Kirjoittaja Laura Pystylä
Uusimmat blogijulkaisut

Talvitassujen testaus ja asennus vol 2

 

Jälleen on se aika vuodesta kun renkaisiin kiinnitetään ehkäpä eniten huomiota, verraten vaikka kesäaikaan siirryttäessä. Itsellä talvitassut (hakkapeliitta 7) ovat olleet alla nyt viikon verran.

Alkuunsa keli näyttikin hyvin talviselta, pakkasta n 8 astetta, lunta ja räntää vuoronperään taivaan täydeltä. Nyt kun katsoo ulos ikkunasta, 12 astetta lämmintä, vettä sataa ja hyvinkin syksyisyistä. Mutta tätähän ne Suomen sääolot ovat...

Viimeaikoina on tullut tehtyä asioita tyyliin "edes kerran elämässä". Näistä pari esimerkkiä on lohileivän syönti (ihan omavalintainen ja täysin vapaaehtoinen) ja ehkä se, joka rengasblogin seuraajaa voisi enemmän kiinnostaa, oli talvirenkaiden vaihto. Sekin oli täysin omavalinta ja täysin vapaaehtoinen.

Tosin renkaiden vaihtoa en alkuunsa ollut suunnitellut itse tehtäväksi, vaan armaan mieheni. Hänen kotipaikka sijaitsee n. 20km päässä omasta kodistamme. Aikaisempina vuosina renkaiden säilytys on tapahtunut tuolla mieheni kotipaikassa, koska aina ne ovat siellä tulleet vaihdetuksi. Aikani kun olin hyllyä silmilläni seilannut ja etsinyt omia talvitassuja ja todennut, ettei yhdetkään edes näytä sellaisilta, jotka edellistalvena olisi autoni alla olleet. Kunnes muistin, etteihän renkaita vaihdettu keväällä itse, koska kävin vaihdattamassa uudet kesärenkaat (Hakka Bluet) Keuruun Vianorilla ja samalla jätin talvirenkaat omaan talliimme.

Siitä sitten lähdin ajelemaan lumisateessa kotia kohti ja mies jäi vaihtamaan renkaita omaan autoonsa. Kotia turvallisesti päästyäni ajattelin että kyllähän mä nyt yhdet renkaat saan alle... No joo, haastetta antoi yksitään jo työkalujen haaliminen kasaan.

Tiesin, että kaikki renkaan vaihtoon tarvittavat mööbelit löytyy autosta itsestään, mutta ikinä ennen kun niitä en ole yarvinnut... Ei muuta kun auton käsikirja esille ja tavaamaan "renkaan vaihto" osiota , se olikin se helpoin osa tätä operaatiota. Pulttiavain löytyi auton verhoilusta takakontista. Tunkki, joka oli kolmessa osassa löytyi vararenkaan sisältä, joka taasen löytyi auton pohjasta (ulkopuolelta), joka taasen saatiin laskettua alas vääntämällä pulttiavaimella ruuvia, joka sijaitsi tavaratilassa muovikotelossa... En tiedä kuka on suunnitellut, mutta ei herranjumala jos tuota työtä olisi pitänyt rengasrikon sattuessa  alkaa tekemään tienpientareella yön pimeinä tunteina...

Tästä kun selvisin oli jo aika voittajafiilis, mutta itse työ odotti vielä tekijäänsä. Renkaita tutkiessani voin todeta, että ovat säilyneet todella hyvinä yhden ajokauden jälkeen. Kutonen oli pyöristä vielä havaittavissa joten kulutuspintaa hyvin jäljellä, nastatkin kaikki tallella!!! Siinä vaiheessa kun olin katsonut mikä rengas kuuluu mihinkin ei mieleeni tullut lainkaan, että renkaassa on määritelty kuvioit siten mihin suuntaan renkaan tulisi pyöriä. Tuurilla meni ensimmäinen rengas oikealle paikalle (Siis sen jälkeen kun olin hetken pohtinut miten ne pultit voi saada pois ilman pulttipyssyä, no helppoahan se oli kun väänsi oikeaan suuntaan =)). Toisen renkaan vaihto sisälsikin jo hieman draamaa. Kaiken tein juuri niin kuin auton käsikirja sanoo. Ja se EI sanonut, että jos vaihdat rengasta hiekkamaalla on tunkin alla oltava jotain kovaa ja kestävää, ETTEI tunkki vain pääse "karkamaan" alta. Juurikin näin pääsi käymään, se oli jumissa auton helman ja maan välissä. Itku meinas tulla, mutta päätin että tästähän selvitään. Eka yritin tosi blondina nostaa autoa, eikä se tosiaankaa menny ihan niin ku mailman vahvin nainen kisassa =) Sitten soitin jo veljelle, että kerkeisikö tulla nostamaan oman auton tunkilla sen verran, että saisin omani alta pois. Ei päässyt veikka auttamaan ei.

Jäljelle ei jäänyt kun soittaa miehelle ja kertoa koko stoori. Sanomistahan siitäkin tuli, mutta minut tuntien tietää, kun jotain saan päähäni sen on tapaduttava miltei heti. Onnekseni Hän oli jo tulossa kotiin, mukanaan hallitunkki, pulttipyssy ja rengaspainemittari <3

Loppu hyvin kaikki hyvin. Auton helmakin pysyi ehjänä eikä vahinkoa haavaittavissa, mutta itselle jäi pikku piru huutamaan korvaan "kolme jäi laittamatta"... Mutta monta oppia viisaampana voin vain kokeilla revanssia tulevana keväänä ja sanoa sille pirulle "kaikki neljä paikoillaan". Onhan siinä tietty madollisuus että Kari saa Keuruun Vianorille puhelun ja saa antaa ajan renkaiden vaihtoon (ja ehkä myös kulmien säätöön)... mutta se on vasta keväällä se.

Johan tuli taas tekstiä, mutta kiva kun jaksoit lukea loppuun saakka =)

Turvallisia kilometrejä ja palataan

-Laura-

comments powered by Disqus