Kirjoittaja Ukka Santala
Uusimmat blogijulkaisut

Talvinopeusrajoituksen poistamismietteitä.

Kulunutkin sanonta on, että Suomi on pitkä maa. Näin kevättalvella sen parhaiten aistii, kun kuulee ensimmäiset tuttavien jutut paljaista pelloista ja leskenlehtien kukkimisesta ynnä muusta, mitä kevät etelästä pohjoista kohti tullessaan tuo. Niinhän se etelässä täältä katsoen tapahtuu jo näin huhtikuulla, joskus jo aikaisemminkin.

Talviset nopeusrajoitukset ovat voimassa aika isolla osalla tiestöä täällä Lapissakin. Ja pääsääntöisesti ELY -keskukset purkavat talvinopeusliikennemerkit pois samalla viikolla koko maassa. Siinä operaatiossa katsotaan ilmeisesti vain kalenteria, eli ei luonnon sen hetken olosuhteita, kun merkkien poistopäivämäärä on. Se on hiukkasen sanoisinko outoa, kun asiaa syvällisemmin alkaa pohtia.

Salla-Savukoski tie 12.4.2018.

Autoilijalle ja muullekin tiellä liikkujalle asetetaan Tieliikennelaissamme velvoitteet kuljettaa ajoneuvojamme tiellä liikkuessamme niin, että sovitamme nopeutemme vallitseviin olosuhteisiin. Peruspykälien noudattamisen pitäisi kaikilla ajokoulutuksen saaneilla olla selkärangassa siten, että liikennemerkkin osoittamasta suurimmasta sallitusta nopeusrajoituksesta riippumatta tulisi nopeus sovittaa niin, että ajoneuvon hallinta ei kyseenalaistu missään tilanteessa.

Kun mietiskelin tänään asiaa Sallassa Naruskalta käydessäni, niin aloin oikeasti itsekseni ihmettelemään sitä, tarvitsemmekohan me erikseen tällaista liikennemerkkien samplaamista nopeuksista toisiin keväin syksyin ollenkaan. Ajattelen nimittäin niin, että vaihdot kun eivät ajoitu yksiin olosuhteiden kanssa, kuten Lapissa tälläkin hetkellä on, niin vastuu ajonopeuden sovitamisesta on vain ja ainoastaan ratin ja penkin välissä. Miksei se satasen merkki voisi olla paikallaan ympärivuotisesti, kun sen vaikutusalueella ei kaikkina aikoina kuitenkaan ole turvallista käyttää niin tai niin suurta nopeutta, mitä se taulussaan osoittaa...? Vastaavasti voi pitkiäkin aikoja esimerkiksi syksyllä tilanne olla niin päin, että kahdeksankympin nopeusrajoituksen sijaan olisi kaiken sujuvuuden kannalta pitkiäkin aikoja, jolloin tien kunto ja olosuhteet muutoinkin mahdollistaisivat vaikkapa satasen nopeuden käyttämisen, mutta liikennemerkki estää sen. Aina kuivalla ja hyvällä kelillä turvallisissa olosuhteissa satasta, huonoissa olosuhteissa nopeusrajoitusmerkin lukemasta huolimatta alempaa nopeutta, sitä turvallista.

Osaankohan ilmaista asiassa itseni... Autoilijoissa on, senkin tiedostan, aina niitä, joille nopeuden sovittaminen ei selkärangassa ole. Esimerkiksi täällä Lapissa voisi ottaa vaikkapa ulkomaalaiset, etunenässä venäläiset. He ovat pääasiassa sellaisia tiellä liikkuvia, että jos merkki osoittaa sataa, niin sataa myös päästellään. Heidän kunniakseen on sanottava toisinkin päin, eli aika lailla tunnollisesti he noudattavat myös alempia rajoituksia. Kansallisuus ei meitä kaikissa tapauksissa toisistamme erota.

Merkit on joka tapauksessa tällä kuluvalla viikolla ilmeisesti perjantaihin mennessä vaihdettu kesänopeusrajoituksiin. Niin meidänkin suunnillamme. Olosuhteet ovat kuitenkin kesäisistä suunnilleen niin kaukana kuin itä lännestä tai käytettäköön mitä vertausta tahansa. Vajaa viikko on aikaa, kun koko Lappi sai vajaan vuorokauden aikana 20 senttiä uutta lunta entisten päälle. Eikä ole kesänopeusrajoituksista huolimatta mitään takeita siitä, etteikö sateita vielä olisi odotettavissa lumena, koska keväistä perussäätä on täällä ollut vasta tasan kahtena päivänä tälle keväälle. Lunta on keskimäärin metri ja enemmänkin koko Lapin alueella. Yöt ovat pakkasella, joten päivällä jos tiet hiukkasen sulavat, niin illalla ja yöllä ne taas jäätyvät, eli muuttuvat liukkaiksi. Ja samalla ennalta arvaamattomiksi ainakin niille, joilla ei satu olemaan paikallistuntemusta.

Kesärenkaiden vaihdosta kuulee tiedostusvälineistä näille päiville. Sesongistakin sillä rintamalla. Se ei kuitenkaan koske tällä hetkellä Lappia, missä talvirenkaat ovat satavarmasti ainoa oikea vaihtoehto sille, joka täällä liikenteessä aikoo menestyksellisesti selviytyä. Sorapohjaiset tiet ovat lumijäätiköllä suurimmaksi osaksi. Varjoiset paikat asfalttitiestöllä ovat vielä jään peitossa yötäpäivää. Auringonpaisteessa jos tiet joiltain kohdiltaan päivisin ovat sulana, niin silti niille valuu siellä ja täällä sulamisvesiä, joiden jäätymistä öiseen aikaan ei voi estää mikään.

Laitan tähän varmemmaksi vakuudeksi vielä pari kuvaa lisää, ettei ihan höppänäksi näissä asioissa joku luule...

Varjoisampaa asfalttia Salla-Savukoski välillä 12.4.2018.
Tuolta alta löytyy joskus keväämmällä Naruskan soratie, kuva on päivämäärältä 12.4.2018...

Meidän huushollissa ei ole suunnitelmissa renkaiden vaihtoja lähiviikkoina. Emäntä jatkaa työmatkojaan Subarullaan Hakkakasit alla. Ukan auto on edellisten kirjoitusteni jälkeen hiukan uudistunut, eli nyt on parin viikon ajokokemukset omasta Lexus RX400h -mallin autosta vuosimallia 2006. Sen alla oli sen Helsingin seuduilta ostaessani nastattomat kitkarenkaat, jotka ovat Lapin näihin nyt voimassa oleviin keleihin ihan sopiva välikelirengas siihen asti, kun vaihdetaan kesärengaskantaan tuonnempana. Ja seuraavaksi talveksi Lexus sitten varustetaan Hakkarenkailla, joita on aikaa valita tästä eteenpäin rapiat puoli vuotta. Ja kesärenkaiden hankkiminenkin on vielä välissä sitten, kun kesäksi kunnolla vaihtuu. Niistä asioista palailemme lähiaikoina asiaan.

Liikuskelkaahan kaikki keliolosuhteet huomioiden turvallisesti!

comments powered by Disqus