Kirjoittaja Teemu Sainio
Uusimmat blogijulkaisut

Talvikelien taltuttaja 80 vuotta

Miljoonille mielenrauhaa ja turvaa. Oman aikansa huipputeknologiaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun maailman ensimmäinen talvirengas syntyi pohjoisen pakkaseen ja tuiskuun. Mullistava keksintö on sittemmin muuttunut autoilijan talviajan vakiovarusteeksi. Talviteillä rullaakin nykyään yli 700 miljoonaa talvirengasta. Uuden vuosituhannen talvirenkaat muistuttavat enää vain vähän alkuperäisiä edeltäjiään.

Autoilun alkutaipaleella talviset tiet olivat usein hyvin kapeita ja auraamattomia. Autoilijat liukastelivat lumisilla teillä samoilla renkailla, joita käyttivät kesäisinkin, ja hankalan paikan tullen kuski saattoi asentaa mobiiliinsa lumiketjut menoa helpottamaan. Nokian Renkaiden edeltäjä Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö tarttui haasteeseen, ja vuonna 1934 markkinoille saatiin maailman ensimmäinen talvirengas. Kelirengas oli suunniteltu kuorma-autoille ja kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1936 henkilöauton kuljettajat saivat oman lumisten teiden voittajan eli Lumi-Hakkapeliitan.

Talvirenkaan keksiminen helpotti elämää, kun kuorma-autot ja henkilöautot pystyivät etenemään jopa sankassa lumessa, ilman hankalia lumiketjuja. Kuorma-autoille suunnitellun Kelirenkaan pinnassa oli karkea pintakuvio, joka pureutui lumeen telaketjun lailla. Renkaan pitoa paransi myös väljä pintakuvio, joka puhdistui helposti lumesta. Kelirenkaan kuviota pidettiin niin hyvänä, että se säilyi muuttumattomana parinkymmenen vuoden ajan. Lumi-Hakkapeliitta taas hallitsi käänteet ja käännökset sekä voimakkaan poikittaisen urituksen avulla, että myös imukupeilla, jotka torjuivat luistoa jäisellä tiellä.

Räätälöintiä eri olosuhteisiin

Talvirenkaat ovat kehittyneet pitkän matkan siitä, mitä ne olivat 80 vuotta sitten. Nykystandardeilla mitattuna Kelirenkaasta teki talvirenkaan lähinnä sen pintakuviointi. Kelirenkaan tärkein ominaisuus oli hyvä etenemiskyky lumessa, mutta kun autoilun yleistyessä teitä ryhdyttiin auramaan ja tienpinnat muuttuivat jäisiksi, talvirenkaaseen kohdistui lisää vaatimuksia. Nyt renkaan tuli pitää sekä lumella että jäällä, ja niinpä vuonna 1961 nähtiin ensimmäiset Kometa-Hakkapeliitta -nastarenkaat. Hakkapeliitta-talvirenkaan, Kometa-nastan ja kumikorjaaja Veikko Ryhösen yhteistyönä syntynyt nastarengas ratkaisi ongelman, sillä nasta piti jäisellä tiellä ja itse rengas pehmeällä lumella. 1970-luvulla markkinoille tulivat ensimmäiset kitkarenkaat, joiden pito-ominaisuudet perustuivat paitsi pintakuviointiin, myös uusiin ja innovatiivisiin kumisekoituksiin.

Nyttemmin modernista talvirenkaasta tulee löytyä myös sivuttaispitoa ja kulutuspintaan räätälöidyt erilaiset kumisekoitukset tuovat merkittävän osan renkaan pito-ominaisuuksista. Kun Kelirenkaassa oli noin kolmekymmentä komponenttia, sen nykyaikaisessa vastineessa, nastattomassa Nokian Hakkapeliitta R2:ssa niitä on yli sata. Lisäksi talvirenkaalta vaaditaan hyvää ajettavuutta, märkäpitoa ja polttoainetehokkuutta, joista ei 80 vuotta sitten osattu edes haaveilla. Talvirenkaita kehitetään myös eri käyttöalueille, sillä esimerkiksi pohjoisessa talviolosuhteet ovat hyvin erilaiset kuin Keski-Euroopassa. Myös autot ovat muuttuneet ja nykyisin kehitystyössä huomioidaan muun muassa renkaan toimivuus erilaisten luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmien kanssa.

Tulevaisuuden hybridirengas

Uuden etsiminen vaatii omien rajojen etsintää. Yksi esimerkki tavallistakin kuluttajaa hyödyttävästä kehitystyöstä nähtiin Pohjanlanhden jäällä maaliskuussa 2013, kun Nokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitinen kiisi 335,713 kilometrin tuntinopeutta.

Mikä meitä sitten liikuttaa talviteillä tulevaisuudessa? Viitteen tuo alkuvuodesta esitelty konseptirengas, joka on oikeastaan hybridi. Kuljettaja voi napin painalluksella saada pitoa parantavat nastat ponnahtamaan esiin.

comments powered by Disqus