Kirjoittaja Paula Hotti
Uusimmat blogijulkaisut

Retkeilyautolla Lofooteille - renkaat ja kuski selvisivät ensimmäisestä talviajosta kunnialla!

Saimme vastikään perheenlisäystä retkeilyauton verran. Tähän mennessä lentokonematkailuun luottaneina päätimme nimittäin lopettaa yläilmoissa liitelyn, ja pitää, jos nyt ei jalat, niin ainaki renkaat visusti maanpinnalla.

Ensimmäinen matkamme retkeilyautolla Lapin kautta Norjan Lofooteille jännitti hieman, koska matkailuautoilu on meille ennestään tuntematon laji, ja etenkin koska mieheni ei ole aiemmin ajanut lumisella säällä. Lokakuun loppupuolen sääennusteet lupasivat kaikkialle pohjolaan mahdollista lumipeitettä, joten oli tärkeää saada allemme luotettavat renkaat. Jonkin verran asiaa netistä tutkittuani tulin siihen tulokseen, että Nokian Hakkapeliitan CR3 rengas sopisi tarkoituksiimme täydellisesti: Lofoteeille suuntaavan testimatkan jälkeen aiomme ajaa talvikuukausina Euroopan halki Portugalin etelärannikolle. Tarvitsisimme siis renkaat, jotka pitäisivät retkeilyautomme turvallisesti tiellä paitsi lumisella myös sateisella säällä.

Ympäröivät lumihuiput eivät kauhistuttaneet, sillä automme alla oli turvalliset kitkarenkaat.

Lofoottien automatka osoittautui täydelliseksi testireissuksi paitsi retkeilyautoilun salojen myös renkaiden testaamisen vuoksi. Luulenpa, että koimme reilun viikon matkallamme kaikki säätilat hiekkamyrskyjä lukuunottamatta. Parin tunnin aikana pelkästään Lofooteilla pääsimme testaamaan renkaita niin kaatosateessa, räntämyräkässä kuin kauniissa auringonpaisteessa. Jäinen ja luminen tienpinta taas odotti Ruotsin puolella.

Lofoottien kapeilla ja mutkaisilla, merenlahtia seuraavilla teillä suunnattomien rekkojen ajaessa vastaan kiitinkin monta kertaa mielessäni kaikkia maailman rengasjumalia sekä Nokian markkinointitiimiä Hakkapeliitan renkaistamme.

Lumikelejä enemmän itseäni jännitti kitkarenkailla vesiliirtoihin joutuminen. Tällä reissulla emme onneksi kohdanneet ainuttakaan kommervenkkiä Hakkapeliittojemme kanssa, joten renkaat jäävät allemme myös tulevalle Euroopan reissulle.

Varsinainen testimatkan huipentuma oli kotiinpaluu Ruotsin Lapin kautta. Jätettyäemme viikonlopuksi auringon lämmittämät Lofootit taaksemme aloimme lähestyä Norjan ja Ruotsin rajaa samalla kun lämpötila tippui tippumistaan. Jo Lofooteilla oli ollut routaa maassa kun heräsimme lähtöaamuumme, mutta ratin taa hypättyäemme routa oli ehtinyt muuttua maanpinnassa tihkuvedeksi.

Ruotsin Lapissa aurinko alkoi laskea, näkyvyys heikkeni ja lumi tiivistyi jääksi tien pintaan. Ohitimme muutamia huonompi onnisia autoja, jotka olivat ajautuneet mutkissa ojien pientareille. Yksi pikkuauto oli vain hetkeä aiemmin poksauttanut keulansa tien kaiteeseen – vanhemmat olivat paikalla auttamassa tyttöjä siirtämään matkatavaransa toiseen autoon, eikä peltiryttyä pahempaa vahinkoa ollut onneksi käynyt. Ulkomaalaisen silmin tunnelma tiellä oli kuin utooppisesta, maailmanlopunaikojen elokuvasta.

Lumisella ja jäisellä tiellä ja kovassa tuulessa ajo oli uusi kokemus kuskille.
Ilta pimeni nopeasti Ruotsin Lapissa.

Niin siis talvi näyttää yllättävän joka vuosi myös meidät pohjolan asukkaat, mutta miten pärjäsi ratin takana Brasilian Rio de Janeiron hiekkarantamaisemista kotoisin oleva mieheni?

Alkuun ajelimme hyvin hissukseen, ja pariin otteeseen pyysin suoralla tiellä miestäni tekemään “hallitun äkkijarrutuksen”, jotta hän huomaisi, että rengas todella pitää meidät tienpinnassa kiinni. Ja pitihän se! Henkilölle, jolle jäisellä kelillä kävelykin vaikuttaa riskialttiilta puuhalta, talvirenkaiden pito lumisella asfaltilla oli ihme. 

Viimeisenä ajoiltanamme vauhti kipusikin jo lähes nopeusrajoitusten mukaiseksi ja mieheni alkoi nauttia uudesta kokemuksestaan, talvikelillä autoilusta. 

Lumi ja jää ympäröivät meidät yllättävän nopeasti lokakuisella Lofoottien matkallame. Onneksi sekä kuski että kitkarenkaat selvisivät ensimmäisestä testiajosta kunnialla!

P.S. Marraskuun autoilemme vielä Suomessa, minkä jälkeen alkaa matkaamme Saksan, Hollannin, Belgian, Ranskan ja Espanjan kautta Portugaliin. Tervetuloa blogimatkaan mukaan!

comments powered by Disqus