Kirjoittaja Arto Sievinen
Auto: Mercedes-Benz E-Coupe
Renkaat: Hakkapeliitta 8
Sijainti: Helsinki
Uusimmat blogijulkaisut

Paha kolmonen

Kesärengaskausi on ehtinyt syyskuun puoleen väliin. Nurmikko ei enää kasva, terassilla väittää viihtyvänsä vain tupakoitsijat ja jokainen aamu pelkään autoni ikkunoiden olevan huurteen valtaamat.

Jo ehti kulua viikon verran sivistysmatkastani Porvooseen, kun koin saman tunteen kuin kesäisen humaltuneet fillaroitsijat näyttivät tunteneen harva se ilta keskikesän aikaan: tahdoin päästä autoni alle.

Oma mielenkiintoni oli kuitenkin ammatillisempaa, sillä koin tarpeen nähdä olemassa olevien numeroiden määrän renkaistani. En muista tarkistaneeni kesän alkaessa renkaat alle saatuani numeroiden olemassaoloa ja kilometrilukeman näyttäessä jo kohtuullista 35´442:a, koin tarpeelliseksi tarkistaa tilanteen.
 

(Tältä näyttää uuden, käyttämättömän renkaan rengassyvyydestä kertova kulumisvaroitin.)


 

Tarkemmin kerrottuna kyseessä on teknisin termein

"kulumis- ja vesiliirtovaroitin."

Numeroita on kahdeksikosta kolmoseen, tosin viitosen jälkeen tulee vesipisara, joka ilmaisee neljän millimetrin rajan tulleen vastaan, joka puolestaan indikoi selkeästi kasvaneesta vesiliirtoriskistä.
 

(Tältä näyttää 35´442 kilometriä kulkeneen renkaan rengassyvyydestä kertova kulumisvaroitin.)


 

Hetken tuijotettuani kuin minua tuijottavaa kolmosta ja sormilla tunnustelemalla, kuitenkaan löytämättä muita numeroita, totesin renkaan nähneen maailmaa. Tarkastettuani vielä toisen renkaan ja itseasiassa kolmannenkin, josta kuitenkin löysin hyvin pahoin kärsineen nelosen, päätin jättää neljännen renkaan tutkimatta.

Hetken miettiessäni syyllisiä, joita syyttää tapahtumasta, päätin tunnustaa tosiasiat: renkaat ovat käyneet niin monessa paikassa, että muut numerot lukuunottamatta pahaa kolmosta, ovat jo hypänneet kelkasta.
 

(Syksyn pimeys saapui Helsinkiin ja toi tullessaan Pahan kolmosen.)


 
 
Vesisateita odotellessa.
 
 
 

comments powered by Disqus