Kirjoittaja Tapio Somero
Uusimmat blogijulkaisut Rengasturvallisuus 30 vuotta sitten

Neulansilmä vasempaan ja sataa oikeaan

Erittäin hyvää uuttavuotta 2012 kaikille!

Vihdoin ja viimein sain blogin valmiiksi. Ollut tässä tämä kuukausi itsellä vähän "kiireinen". Ei stressaava, mutta muuten ollut kalenteri aika täynnä. Ajattelin sen kunniaksi laskea keikkalistoista, kuinka paljon uusilla Hakkapeliitta 7 sarjalaisilla on rullattu asfalttia. Laskukone näytti 11320km aikavälillä 15.10.2011 - 1.1.2012... eli ihan normaali määrä :)

Kelejä ei tartte pahemmin mainostella, koska kaikki kyllä tietävät uutisten perusteella ja ikkunasta ulos katsomalla välillä, millaista myrskyä on viime aikoina ollut. Itselleni jäi kaikkein eniten mieleen 25.12 oleva yö. Keli oli todella karmaiseva.

Lähdin tulemaan Oulusta, kohti Ylivieskaa (hyvä käydä kotona välillä). Tienpinnalla oli n.10cm sohjoa ja muutenkin erittäin kova tuuli. Aura-autot eivät ehtineet pahemmin aurata teitä kuntoon näin juhlapyhänä. Muistan laskeneeni moottoritien välillä 4-5 autoa ojanpohjalla. Pääsin 86 tielle ja ehdin ajella Paavolaan asti, kunnes huomasin tiellä auton hätävilkut päällä ja toinen ojanpohjalla. Nuori kaveri oli joutunut sohjoliirtoon ja hänestä oli tullut matkustaja siinä vaiheessa, luisuessa alle metrin päästä valotolpasta.

Hän oli lyönyt päänsä tuulilasiin ja valitteli niskoja. Koitimme soittaa hätäkeskukseen, mutta apu oli olematonta. Kyseisen hätäkeskuksen täti ei edes tiennyt missä olemme. Sanoi vaan että poliisi tulee. Noh, me odottelimme ja autoja ehti pysähtyä muutama kappale ja kaikki, paitsi yksi, kävivät kysymässä onko kaikki hyvin. Illan mulkun tittelin ansaitsee valkoisen Audi Q7 omistaja, joka ajoi nauraen ohi. Onnea ja menestystä tälle miehelle.

Lopulta jäin tämän kaverin kanssa odottelemaan kahdestaan apua, mutta puhelua ei poliisilta kuulunut. Ei siinä sitten muutakuin otin kaverin kamppeet autoon ja kaveri kyytiin ja vein hänet kotiinsa Oulaisiin. Ehdin ajaa puoleenväliin Oulainen-Ylivieska väliä, kunnes huomasin taivasta vasten vilkkuvia valoja. Joku oli taas ajanut ojaan, tälläkertaa pahemmin. Ehdin jo itse ajatella, että ojassa oli yksi niistä nuorista kavereista, jotka pysähtyivät aiemmin auttamaan. Auto oli tullut Ylivieskan suunnalta poliisin kertoman mukaan, joten sain mielenrauhan osaksi.

Kolareita oli ympäri Suomea erittäin runsaasti kyseisen viikonlopun aikana. Onneksi pakkanen alkaa kiristyyn nyt ja toivottavasti sohjon kera ei tarvitse enää luistella. Omat renkaat kävivät monta kertaa luisussa mutta hyvin pärjäsivät erittäin vaarallisessa kelissä. Nastat olivat vieläkin kaikki tallessa ja pinta alkanut vasta lämmetä. Mutta minä suuntaan kohti uusia seikkailuja. Son Moro!

comments powered by Disqus