Kirjoittaja Ukka Santala
Uusimmat blogijulkaisut

Musta jää voi olla HARMAA JÄÄ

Piiskaan itseäni mieluusti omilla virheilläni muistelemalla omia munauksiani. Se ehkäisee minua uusimasta virhettäni ja samalla joku muu lukija saa itselleen toisen töppäyksestä ahaa-elämyksen. Näin se meni muutama päivä sitten:

Siirtelin maasturillani isolla pihamaallamme peräkärryjä talviteloille. Ne on siirreltavä pois linkomiehen tieltä aurattavan alueen ulkopuolelle näin talven kynnyksellä. Otin Broncon nelivedon operaatiossa päältä pois, koska kärryjen kanssa vekslatessa jyrkät käännökset aiheuttavat tuommoisessa akseliväliltään lyhyessä autossa murtoilmiön. Se vuorostaan rasittaa varsinkin sulan maan aikana koko voimansiirtoa. Asia on tuttu ainakin maasturien omistajille.

Homman jälkeen piti lähteä vielä Naruskajoen taakse vuokramökillemme roskiskeikalle ja taisi siinä listalla olla muutakin. Matkaa sinne tulee 15 kilometriä per sivu. Keli oli sateinen ja kylätiemme oli märkä ja savi oli kevyesti lillinkiä. Kuitenkaan en kytkenyt auton nelivetoa päälle pihasta tielle lähtiessäni. Ja siinä se virheeni tuli tehtyä.

Ajelin kylänraittia vajaata kuuttakymppiä. Sitä kovempaa kyytiä ajaa vain kaheli, koska rajoitus on tuo sama. Tie on mutkainen ja näkemäalueiltaan rajoitettu, eikä puutavararekka ole vastaantulijana harvinaisuus. Nämä asiat ja se, ettei minulla ollut mihinkään kiirettä, olivat vuorostaan minun onneni. Tie oli kotoa lähtiessäni sula. Sulalta se myös kuskin paikalta näytti koko seuraavankin tapahtuman ajan:

Oikealle kääntyvässä kaarteessa en ehtinyt aata sanomaan, kun Broncho yhtäkkiä irtosi tiestä. Vaistomaisesti painoin kytkimen pohjaan ja yritin saada pirssin oikenemaan, mutta eipä se auttanut. Parin epämääräisen hailahduksen jälkeen auto kääntyi allani pystyakselinsa ympäri ja meni hallitsematta kulkusuuntaani nähden oikealle ojaan peräpää edellä ehkä hieman kulmittain. Ojanpenkasta se kimposi nokka menosuuntaan päin niin, että takarattaat jäivät ojaan ja eturattaat tien reunaan. Siihen liike pysähtyi. Samassa  vastakkaisesta suunnasta tuli tukkirekka lastissa. Sillä ei paljoa vauhtia ollut, joten kuski ilmeisesti oli havainnut tien jäisen olomuodon.

Otin kameran ja menin näppäämään asiasta dokumentin itselleni ja samalla muillekin. Autosta noustuani huomasin heti, että savinen tienpinta oli kuin luistinrata. Tismalleen saman värinen ja saman näköinen kuin sulakin tie. Mutta harmaassa jäässä. Samanlaisessa, mitä asfaltilla kutsutaan mustaksi jääksi.

Piti miettiä, mitä kaikkia asioita meni pieleen, että menetin auton hallinnan täysin. Liukkaus ei ole mikään syy, vaan siihen minun olisi ilman muuta pitänyt osata varautua. Päättelin, että Bronco irtosi tiestä silloin, kun kevensin kaarteeseen tullessani kaasujalkaa. Takaveto oli päällä yksinään. Renkaan ja jäätikön välistä katosi kitka samantien, eikä sitä olisi varmaankaan saanut pysymään edes nastarengas. Nelivedon päälläolo olisi ongelman poistanut, koska silloin etusetkin olisivat moottorilla jarruttaneet. Tai jos auto silloinkin olisi irronnut tiestä, olisi se ollut helppommin oikaistavissa.

Kytkin kuvaussession jälkeen etunapojen lukot kiinni ja jakovaihteistosta nelivedon päälle. Sama yksinkertainen liike, joka olisi pitänyt olla tehtynä jo kotipihassa. Vuan ei ollut. Posket hieman häpeästäkin punottaen jatkoin matkaani, kun Bronco irtosi nelivedollaan ojasta vaivatta ilman apulaisia. Hyvä niin. Lyhyt puhelinsoitto ja asian raportointi Mummulle, että pienet piruetit tuli pyöräytettyä. Onneksi vähin vahingoin ja ketään satuttamatta.

En suosittele ketään riskeeraamaan nelivetoauoilla edellä kerrotulla tavalla. AINA neliveto päälle, jos keli ei satavarmasti ole kuiva ja täysin liukkaudeton. Ja silloinkin neliveto päälle, jos soratiellä ajetaan olosuhteissa, että irtosoraa pyörii yhtään tien pinnalla tai laidoilla irrallaan. Ja talviliukkaalla NELIVETO PÄÄLLÄ AINA.

Kuvassa juttu näyttää harmittomalta. Voin kuitenkin rehellisesti kertoa, että ei ole myönteinen kokemus olla hallitsemattomassa pyörimisliikkeessä ja odottaa vain, mihin osutaan ja miten päin. Broncon neliveto pysyy näistäpuolin kytkettynä vähintään Vappuun asti. Jämpti on näin.

toteaa Ukka

 

 

 

 

comments powered by Disqus