Kirjoittaja Eija Mustonen
Uusimmat blogijulkaisut

Lunta odotellessa

Hellurei kaikille!

Miten ihmeessä ihminen voi olla niin kumma, että täytyy
hihkua, kun näkee mittarin laskeneen alle nollan? Entä kun sen tekee vielä
naisimmeinen, joka on aika tunnettu siitä, että palelee helposti ja usein, ja
jolla on melkein aina varpaat jäässä? Nainen, joka on asunut lämpimässä
Malesiassa ja joka on jo ehtinyt kaivata sinne lämpöön takaisin monta kertaa?
Mutta ihminen vaan on - kummajainen...

Riemunkiljahdushan tosiaan aamusella pääsi, kun bongasin
mittarissa pakkasta :). Oli nimittäin lähdettävä suhteellisen aikaisin
liikkeelle, mutta mikäs siinä, kun pääsin kokeilemaan talvirenkaiden pitävyyttä
jäisellä tiellä (viimeksi mustajäisellä tiellä ajaessani olivat vielä kesäkumit
alla). Hyvin totteli auto ajajaansa, vaikka asfaltilla ajamisesta ei nastallisia
Hakkapeliittoja ole kovin kehuttu. Itsekin olen kohdannut kuluneen viikon
aikana kuivalla asfaltilla, että luistonesto vilkuttaa ja välkyttää heti, kun
pikkuisenkaan kaasua painaa :). Tänä aamunakin valo vilkutteli, mutta nastat
purivat jään pintaan hyvin. Hieno homma!

Eihän tämä herkkua ole nastoja näin kuluttaa, mutta myönnän
sen, että mukava oli huristella, kun renkaisiin sai luottaa. Nyt vielä lumet
maahan (ja nopsaan, pliis, viime vuonna tähän aikaan lumi kuuleman mukaan oli
jo maassa), niin saadaan kokeilla kunnolla, liirtääkö perä vai ei :).

-E

P.S. Jos olette jo hurjasti odotelleet, että T:kin kirjoittelee kommenttejaan, malttakaa vielä hetki. Kyllä hän vielä ehtii sanaisen arkkunsa avata. Herra iso herra joutui lentelemään muille maille työreissulle, enkä antanut hänelle autoa mukaan ;).

comments powered by Disqus