Kirjoittaja Terhi Puusaari
Uusimmat blogijulkaisut

Let it snow!

Dodiin! Torstaina soi puhelin ja Kokkolan Vianorilta soitteli oikein mukavan kuuloinen mies joka ei vaan ehdottanut minulle renkaanvaihtoaikaa vaan ehti muutaman sanan jutella lepposiakin. Piristävää! Aika varattiin seuraavalle päivälle kello 10:30. Tyttären 2-vuotisneuvola oli samana päivänä kello 9 täällä kotikunnassa, joten arvelin, että ehdin hyvinkin ajella Kokkolaan puoli yhdeksitoista...en tosin ottanut huomioon sitä, että olen aina myöhässä.

Perjantai-aamun herätystä sävelsi isännän piippari, josta kuulin jotain liikenneonnettomuudesta ja arvelin että on pakkasta. Unohdin asian kyllä melkein heti. Kun tämä yökyöpeli sai ensin kammettua itsensä ja sitten vielä aamu-unisen tyttären ylös, aamupalalle ja vaatteet päällä autoon, oli neuvolakortti jossain hukassa. No onneksi se löytyi melko äkkiä. Sitten huomasin auton tuulilasin olevan jäässä. Perhanan pakkaset! Siinä sitten skrapaamaan kiirreessä auton laseihin jonkinlaista koloa josta eteensä näkee. Ja tosiaan diesel-autohan ei ihan heti sitä lämpöistä puhalla, joten lasin veti vielä sisältä huuruun. Pääsi unohtumaan tuo diesel-auton ihanuudet tässä kolmen vuoden aikana. (Joululahjalistaan webasto! Ja psst. on meidän autossa lämpömittari sittenkin, joten se pyyhitään listalta yli)

Lopulta, kun pääsin tielle asti kaikki tarpeellinen mukanani tajusin tien olevan jäässä. Ehkäpä, jos auton lasitkin oli! Ja alla oli edelleen ne loppuun ajetut kesärenkaat. Puuttuvia pultteja ei se automyyjä koskaan lähettänyt, joten kitkat jäi asentamatta. Parin sadan metrin päässä kotoa on alikulku, jossa onnistuin joskus 6-7 vuotta sitten menettämään auton hallinan liukkailla. Pari kertaa puolelta toiselle heiteltyäni päädyin tulosuunnasta katsoen oikealle penkkaan ja nokka osoitti takaisin tulosuuntaan... Rajoitus siinä on 50km/h ja vastaantulijoita ei ollut, joten suurta vahinkoa ei silloin käynyt. Madalletun ja muutenkin tuunatun Cordoban helmat taisi vähän ottaa itseensä ja itse hain niskasärkyyn rentouttavia. Hhhmm.. Muistaiskohan tuo miekkonen, mitkä renkaat meillä silloin mahtoi olla. Tosin kuskissa oli vikaa: pohjaan painui ilmeisesti kytkin, kun auto alkoi lähteä sivuluisuun.. Siitä asti olen kuitenkin vältellyt liukkailla siinä paikalla ajamista. Nyt kun kuitenkin siihen suuntaan lähdin niillä surkeilla renkailla pudotin vauhtia varmaan kolmeenkymppiin ja siinä sitten luruuteltiin..ja tiellä pysyttiin.

Neuvolassa meni kauemman, kuin luulin ja kun lopulta päästiin lähtemään sain koukata kodin kautta. Sovittiin siskon kanssa uintitreffit Kokkolaan syyslomaviikon kunniaksi. No tavalliseen tapaani ne uintikamppeet ei ollut autossa, kun ensimmäisen kerran pihasta starttasin ja siksi koukkaus. Jos jotain positiivista, niin tällä välin tiet oli aika hyvin sulanut ja sain levollisin mielin ajella kohti Kokkolaa. Tosin lähtö myöhästyi sen verran, että sain soittaa Vianorille myöhästymisestäni. Eivät pahastuneet ja ottivatkin aika pian auton käsittelyyn, kun sinne päästiin.

Tyttärelle löytyi tekemistä leikkinurkasta, jossa oli autoja ja autoja ja autoja eli juuri sellaisia leluja, joista neiti on nyt kovin kovin innostunut. Ennen, kuin autoa meille luovutettiin takaisin vilkaistiin myös skoottereita, vanteita ja renkaita. Tytöllä oli ihan selvät sävelet, mitkä vanteet oli näyttävät ja mitkä ei. Ja ei ne kaikki skootteritkaan kuulemma kelpaisi.. Niin meni tunti, suhteellisen nopeasti. Mutta meneekö siinä renkaan vaihdossa aina niin kauan?! No kumit laitettiin samoille vanteille, kuin oli kesärenkaat ja se tietysti hidasti.. Yleensä olen itse vieressä höpöttämässä ja kyselemässä, kun isäntä vaihtaa renkaat ja kelloa ei tule vilkaistua. Mies varmaan tarkkailee sitäki useammin! ;)

Lopulta saatin auto uusine renkaineen ja ystävällinen nuorimies kyseli tästä testikuljettaja-ohjelmasta autoa luovuttaessa. Lopulta vielä kehaisi renkaita, joten turvallisin mielin sain lähteä auton rattiin. Lähdin myös muutenkin hyvillä mielin, sillä valitettavan harvoin tapaa oikeasti asiakaspalveluhenkistä väkeä ja tuolla niitä sattui olemaan!

Kun miehelleni soittelin hän kysyi, miltä renkaat näyttää. No miltä ne nyt voi näyttää? Ne oli mustat ja niissä on nastoja. Näkyi lukevan "NOKIA HAKKAPELIITTA 7". Ei niistä oikeastaan muuta voi sanoa. Nyt odotellaan vain sitä talvea! Onko pikkasen kiva päästä kokeilemaan nelivetoa, kunhan saadaan lunta?! Samalla tiukkaan testiini pääsee myös renkaat! Niitten vikahan se sitten on, jos olen jossain kinoksessa kiinni. Ei ainakaan kuskin tai uuden Hondani... ;)

Ja nyt toivotaan vain, että nuo nastat kestää tämän lumettomuuden. Ettei lumen tulessa ole vain kiillotetut kannat nastoista jäljellä...

comments powered by Disqus