Kirjoittaja Tuija Aro
Uusimmat blogijulkaisut

Kumit kuntoon syksyksi

Naapurin mies taannoin raportoi puolisolleni, että suorastaan tihkun testosteronia aina, kun tulee puhetta renkaista. Näinhän se varmasti onkin, sillä olen työperäisistä syistä todennäköisesti keskivertoa keski-ikäistä perheenäitiä kiinnostuneempi siitä, millaisilla pinnoilla ajoneuvoni tienpintaa koskettaa ja miten. Voisipa suorastaan sanoa, että tieto on lisännyt tuskaa ja Nokian Renkaiden tuotekehityksestä ammennettu oppi on saanut minut ymmärtämään, että renkailla on väliä.

Viikonloppuna kumartelin aamun lehti kainalossani tarkistamassa perheen molempien ajoneuvojen renkaiden kuntoa. Kumartelun syynä ei ollut testosteronikuohu, vaan lähinnä äidin- ja lähimmäisenrakkaus ja kait myös hyvin kehittynyt itsesuojeluvaisto. Halusin varmistaa, että perheeni ajelee syksyn sateissa turvallisilla renkailla vaarantamatta omaa tai muiden matkantekoa hallitsemattomalla liukastelulla sadekelillä.

Silmämääräisen tarkastelun tarkoituksena oli varmistaa, että kuljetamme itseämme ja lapsiamme ajoneuvoilla, joiden renkaissa on tarpeeksi kulutuspintaa jäljellä vastustamaan syksyn märkien kelien tuomaa lisääntynyttä vesiliirron riskiä ja varmistamaan auton pysähtyminen turvallisesti märällä kelillä jarrutettaessa. Päätin myös tarkistaa rengaspaineet seuraavan kerran huoltoasemalla käydessäni.

Kaikissa nokialaisissa renkaissa on ”vakiovarusteena” näppärä kulumisvaroitin (DSI) eli kulutuspinnassa numerorivistö, joista voi tarkistaa jäljellä olevan kulutuspinnan syvyyden millimetreinä. Numerot häviävät yksitellen sitä mukaa, kun rengas kuluu. Numeroiden kolme ja neljä välillä on vesipisarakuvio muistuttamassa siitä, että vesiliirtovaara kasvaa pääurien syvyyden ollessa alle 4 mm. Lain mukaan kesärenkaiden pääuran syvyyden on oltava vähintään 1,6 mm, mutta tällaisten siloposkirenkaiden kanssa pysyisin kyllä sadesäällä tiukasti kotona, sillä niiden märkäpito-ominaisuudet ovat olemattomat.

Nokialaisista renkaista uransyvyys on siis helppo todeta katsomalla mikä on suurin kulumisvaroittimessa jäljellä ole numero. Muiden valmistajien renkaista uran syvyyden saa selville käyttämällä erityistä uransyvyysmittaria, työntömittaa tai kahden euron kolikkoa. Kolikkokikka nopea ja näppärä: aseta kolikko pystysuunnassa renkaan pääuraan ja katso näkyykö hopeareunus. Jos hopeareunusta ei näy, uransyvyys on yli 4 mm ja vastaavasti mitä enemmän hopeaa näkyy, sitä vakavammin kannattaa harkita renkaiden vaihtoa uusiin. Kuluneiden kesärenkaiden loppuun ajaminen syyskeleillä on kovin yleistä ja eräällä tapaa ymmärrettävääkin, mutta oikeasti todella huono idea. Turvallisempaa olisi vaihtaa vanhat kesärenkaat uusiin syksyllä ja ottaa kaikki irti maksimaalisen turvallisista renkaista kurjimmilla keleillä.

Jos siis suoriudunkin hyvin arvosanoin uransyvyystarkasteluista, samaa ei voi välttämättä sanoa rengaspaineen mittaamisesta. Rengaspaineiden tarkastamista inhoan, ja myönnän harrastavani sitä liian harvoin. Elämä on kuitenkin eräänkin räntäsateisen painemittauskerran myötä opettanut, että rengaspaineita kannattaa silloin tällöin hakeutua mittaamaan hyvän sään aikana. Vajaapaineisilla renkailla ajoneuvon hallinta ääritilanteissa vaikeutuu, ohjauksen puoltaminen saattaa lisääntyä ja lisäksi renkaan rikkoutumisen riski kasvaa. Turvallisuusvaikutusten lisäksi rengaspaine vaikuttaa myös ajoneuvon polttoaineenkulutukseen, joka oikeilla paineilla on pienempi kuin vapaapaineisilla renkailla ajettaessa.

Totesin perheen molempien ajoneuvojen olevan renkaidensa uransyvyyksien ja rengaspaineidensa puolesta valmiita syksyn haasteisiin. Toivon kaikkien muiden renkaiden varassa teitä kuluttavien tekevän saman tutkimuksen ja toimivan tutkimustensa tulosten vaatimalla tavalla. Ei ole sama millaisilla urilla ja paineilla ajat.

comments powered by Disqus