Kirjoittaja Juhani Halmeenmäki
Uusimmat blogijulkaisut

Kitkat vai nastat?

Olen siis tänä talvena ajanut tavallista enemmän myös kitkoilla. Aiemmin kokemuksia on ollut vain aivan tuoreista kitkoista, ja niiden kanssa ainoa negatiivinen huomio on ollut hieman pidentyneet jarrutusmatkat jäisellä tienpinnalla. Ei mitään niin radikaalia, etteikö nykyaikaisella autolla ajonvakautuksineen olisi pärjännyt hyvin kitkarenkaillakin.

Nyt olen kuitenkin ajanut myös paistoleimaltaan neljävuotiailla Hakkapeliitta R kitkarenkailla. Pintaa niissä on ollut vielä hyvin eli 7-8 milliä. Tilanne siis vastannee melko hyvin sitä, millaiset renkaat voisivat olla myös keskivertoautoilijan autossa. Kulumallahan ei kitkoja loppuun saa normaalikilometreillä vielä parissa-kolmessa talvessa.

Alkuvuosi meni kitkoilla hyvin. Jatkuva pakkanen piti tienpinnat kunnossa ja kitkoille sopivan karheana. Ja luonnollisesti lumella kitkat pitivät ainakin yhtä hyvin kuin nastat.

Pakkasten loputtua alkaneessa loskassa kitkat olivat jopa nastoja parempi rengastus. Loskassa ei samanlaista liirtoa esiintynyt yhtä helpolla kuin nastoilla, eli lamellit ajoivat loskan tehokkaasti pois renkaan alta.

Mutta helmikuun puolivälissä alkaneet yöpakkaset ja musta jää muuttivat tilanteen. Jo ikääntyneempi kitkarengas ei enää tarrannutkaan kirkkaaseen jäähän. Jarrutusmatka kasvoi selvästi, ja ajonvakautuksen merkkivalo paloi mittaristossa usein.

Vastaavalla jäisellä kelillä ei nastojen kanssa ole ollut lainkaan yhtä isoa ongelmaa. Edes tuota merkkivaloa ei juurikaan näy, vaikka ajotapa on samankaltainen. Eihän nastakaan ihmeisiin pysty, mutta se myös varoittaa ennen merkkivalon syttymistä, eli auton teknologian puuttumista peliin.

Ja kun näitä mustan jään kelejä on täällä päin talven aikana usein, ei ikääntyvillä kitkoilla saa ajoon samaa varmuutta kuin nastoilla.

Melun suhteen täytyy sanoa, että olen itse hieman yllättynytkin siitä, että kitkarengas ei olekaan niin paljoa hiljaisempi kuin hyvä nastarengas. Ero on ennemminkin äänen luonteessa ja esiintymisessä. Kitkoilla ääni on tasaisempi: nopeus tai tienpinta eivät tunnu vaikuttavan niin paljoa kuin nastarenkailla. Ja tämä siis hiljaisilla Hakkapeliitta kaseilla. Kaseilla paljas tienpinta kuuluu enemmän kuin loskainen tai luminen tie, lisäksi nopeus vaikuttaa ääneen, kun taas kitkoilla ei. Mutta kitkarengas ei siis olekaan kaiken aikaa oleellisesti hiljaisempi.

Loppupäätelmäni lienee selvä: arvostan nastojen tuomaa varmuutta kelissä kuin kelissä. Mutta jos asuisin pohjoisempana, jossa lämpötila olisi tasaisemmin pakkasen puolella, harkitsisin asiaa uudelleen. Ja kitkojen kanssa renkaan pitää olla tuoretavaraa: vaikka kulutuspintaa olisi vielä hyvin, ei iäkkäällä renkaalla kannata enää liukastella.

Ai niin, kesäauto on vielä turvallisesti tallissa talviunilla.
Mittarissa -1° ja tienpinta petollisen vaarallisesti jäässä. Se tyypillinen etelän talvisää, jossa paras rengas on hyvä nastarengas

 

comments powered by Disqus