Kirjoittaja Jasu Voipio
Uusimmat blogijulkaisut

Kevät keikutellen tulevi

Kuluva kevät ei ole päästänyt ainakaan eteläisessä Suomessa ajelevia helpolla. Suojapäiviä riitti vajaan viikon, mutta yön pakkaset pitivät ilmoja otteessaan ja kun suojasäät joutuivat taipumaan pakkasen lujaan otteeseen, niin päivällä aurinko yritti auttaa kevättä niskan päälle. Välillä saatiin lunta ja myrskyä, mutta leppeitä kevätkelejä odotellessa hiihtäjiä hellitään aurinkoisilla hankikeleillä.

Autoilijan kannalta kelit ovat olleet haastavia. Sydäntalven tasaisilla pakkasilla olosuhteet ovat tasaisia, mutta kevään yrittäessä lyödä kiilaa talven rautaiseen otteeseen ollaan saatu kokea erittäin vaihtelevia ja haastavia kelejä. Metsien keskellä kulkevilla pikkuteillä yhden ainoan mutkan matkalla on osunut kohdalle niin märkää kuin kuivaa asvalttia, pöllyävää irtolunta, sohjoa, jäätä ja lumipolanteita. Tämän kelisalaatin kruunaa roudan repimä tienpinta ja ylös yrittävät tierummut. Samaa pätkää päivittäin ajellessa on minulla ollut tilaisuus verrata miten käyttäytyy ruotsalaishirmu renkailla, jotka on ensi talveksi uusittava ja miten taas testiauto tämäntalvisilla Hakkapeliitta seiskoilla. Molemmat autot ovat teknisesti kunnossa.

Ei tosiaan tarvita kovin syvällistä reflektointia kun eroja vertaillaan. Kulunut, ennen niin hyvä, mutta viidettä talvea mukana pyörivä rengas ei vastaa uutta ja kehittyneempää toveriaan miltään osin. Suurin ero on uuden renkaan kyky siirtyä eleettömästi tilanteesta toiseen kuin äiti, joka opastaa lasta koulutiellä. Vanha rengassarja taas vaikuttaa siltä, että se haluaa kostaa kaikki kokemansa kovat olot yrittäen tappaa autossa olijat järjestäen yllätyksiä aina kun olosuhteet tarjoavat tilaisuuden.

Niin kuin mainitsin, ruotsalaishirmun renkaat pitää uusia ensi talveksi. Tässä saan taas tilaisuuden sättiä itseäni, ei ole mitään järkeä jättää hankintaa ensi syksyyn, nyt saisi laadukkaat renkaat paljon edullisemmin kuin syksyn sesongin aikaan ja ainakin yleisiä kokoja löytyy varastoissa. Kaskon omavastuu on rengassarjan hintaluokassa ja hukattujen bonareiden hinnalla saisi toisen. Sitten tulee se mutta... Jos kuitenkin vaihdan auton ennen seuraavia liukkaita niin menevätkö rahat hukkaan? Tuskin, sillä hyvät renkaat kertovat usein hyvin hoidetusta autosta ja antavat rispektiä hintaneuvotteluissa ja jos en vaihda, niin ainakin seuraavan talven voin aloittaa heittämällä hyvät renkaat alle. Taas huomaan pohtivani rahaa ja rautaa, vaikka raudan sisällä matkustaa se, joka ei ole mitenkään korvattavissa.

Tämä on tämän talven viimeinen talvirengaskirjoitukseni, mutta palaan vielä asiaan Drivecon käyttäjäkokemuksista ja odotan sitä ennen tapaavani sen autoilijan, jonka uudessa pikkumaasturissa on uuden karkeat Hakkapeliitta vitoset, jotka DOT-merkinnän mukaan oli valmistettu vuonna 2007! Haluan oikeasti tietää, mistä ne on ostettu, vaikka sitä tuskin julkisesti sopii mainita, asiasta jotain ymmärtäville se kertoo myyjän olevan ammattitaidoton ja etiikaltaan arveluttava. Ennen kaikkea haluan kuitenkin tietää, että mitä tämä autoilija ajatteli hankinnan tehdessään ja kuinka paljon hän kuvitteli säästäneensä ja kuvitteliko hän niiden olevan uudeveroiset? Googlaamalla Hakkapeliitta vitoset löytyi heti nettikauppa, joka niitä myy.

Voi hyvä tavaton! Miksi ei kuluttajaa suojella asettamalla renkaalle viimeinen myyntipäivä ja myyjälle velvoite renkaan valmistusajankohdan ilmoittamisesta? Sitä odotellessa ajellaan ahon laitaa leveästi hymyillen hyväksi havaitut Hakka-kesärenkaat alla, ilmastointi sammutettuna, luu ulkona tuulen tuivertaessa kaljua päätäni.

comments powered by Disqus