Kirjoittaja Julius Sutinen
Renkaat: Nokian Hakkapeliitta R2
Uusimmat blogijulkaisut

Kesää kohti kilometrivero mielessä

Kuten kaikki ovat huomanneet, on vuoden lyhin päivä jo ohitettu. Nyt joka päivä valoisaa aikaa tulee lisää, kesä lähenee ja pimeys alkaa väistyä. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa säästä, vaikea uskoa, että pahin talvi olisi jo takana ja tästä kelit sen kuin lämpenevät kesää kohti.

Tällä hetkellä mittari näyttää meillä kuusi astetta plussaa ja ulkona sataa reilusti vettä. Ei tietoakaan lumesta, jäästä, saati liukkaudesta. Näin on ollut käytännössä koko talven ja näyttää tällaisena jatkuvan ainakin seuraavat kymmenen päivää. Accuweatherin pitkän aikavälin ennuste näyttää lunta ja pakkasta vasta tammikuulle.

Renkaista ei ole paljon uutta kerrottavaa. Miellyttävän hiljaista ja mukavaa matkantekoa. Eilen tonttuilimme ja veimme joululahjoja sukulaisille ja ystävillemme, ajoimme yhteensä lähes kolmisen tuntia PK-seudulla, mutta matkaa kertyi vain 110 km. Tunnin ja parikymmentä kilometriä ajoimme Helsingin kantakaupungin alueella ristiin rastiin. Silti koko reissun kulutus oli ajotietokoneen mukaan vain 5,9 litraa / 100 km. Eilen piti käyttää myös ilmastoinnin kompuraa päällä, oli niin lämmin ja kostea ilma, että ilman kompuraa laseihin kertyi hieman huurua.

Viime päivinä liikenteeseen liittyen on saanut lukea paljon Ollilan työryhmän esittämästä GPS-seurantaan perustuvasta kilometriverosta. Ehken enempää selitä verosta, kaikki ovat siitä varmasti lukeneet. Pohdin kuitenkin, että mihin kaikkeen tätä veroa voisi hyödyntää. GPS-seurannan ansiosta tiedettäisiin tarkasti milloin ja missä auto on kulkenut. Kun tähän yhdistetään vielä ruuhkatiedot, rengastiedot ja esimerkiksi ilmanlaatutiedot, voidaan verotusta kohdentaa erittäin tarkasti.

Päästöasioissa yleensä käytetään ns. aiheuttaja maksaa – periaatetta, ja miksi tätä ei voisi hyödyntää kilometriverossa entistä syvemmin? Kun tiedetään, että autossa on esimerkiksi nastarenkaat, aiheutuu siitä ainakin kolmenlaista haittaa taajama-alueilla:

-          melupäästö

-          tiestön kuluminen

-          tiestön kulumisesta aiheutuva pienhiukkaspäästö (olkoon ne partikkelit minkä kokoisia tahansa, ei se nastojen kuluttama asvaltti toiseen ulottuvuuteenkaan katoa?)

Näin ollen renkaiden, säätilan, ruuhkatilanteen ja sijainnin mukaan voidaan hetkellisesti laittaa korkeitakin veroja maksettavaksi per kilometri.

Esimerkkinä: ruuhka-aikaan, kovilla pakkasilla ja nastarenkailla ajettaessa vero olisi kovimmillaan, kun ajaa kaupungin keskustassa tai tiheään asutulla alueella tai vilkkaasti liikennöidyllä väylällä. Kova pakkanen voi aiheuttaa inversioilmiön ja siksi sen tuossa mainitsin. Lisää inversiosta voi lukea tästä: http://ilmatieteenlaitos.fi/talviset-inversiotilanteet . Ja vaikka liikennettä ei paljoa olisikaan, mutta ilmanlaatumittarit huutavat punaisella, maksaisi autolla keskustaan ajaminen enemmän. Jos muuten PK-seudun ilmanlaatua haluaa seurata, löytyy siitä tietoa täältä: http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/sivut/default.aspxVastaavasti esimerkki pienestä verosta: hiekkatiellä ”Kainuun korvessa” ajettaessa olisi vero pienimillään, oli alla renkaat mitkä tahansa ja vuorokauden aika mikä tahansa.

Nykyisellään esimerkiksi Itäväylällä, jossa kulkee kymmeniä tuhansia ajoneuvoja vuorokaudessa, ei päällyste kestä urautumatta kuin yhden talven. Kun päällyste uusitaan kesällä, on se seuraavana kesänä jo urainen ja sitä seuraavana kesänä paikoin jo vaarallisen urainen. Mikä ne kulumisurat aiheuttaa, kun ei tuossa raskasta kalustoakaan juuri kulje sataman siirryttyä Vuosaareen? Sehän on Occamin partaveitsi -teorian mukaan nastarenkaat. Vastaavilla liikennemäärillä esimerkiksi Saksassa ei tienpinnassa ole mitään kulumisuria monenkaan vuoden jälkeen.

Kulumisurat aiheuttavat kunnossapidon kohonneita kustannuksia sekä kohonnutta vesiliirron riskiä, mikä taas heikentää liikenneturvallisuutta. Vähemmän haitallista, mutta kuitenkin havaittavaa, on kulumisurien aiheuttama epämukavuus mm. kohonneena meluna sekä ympäristöön että auton sisälle. Itse pyrin aina ajamaan kulumisurien ulkopuolella, myös kuivalla kelillä: auton sisällä on vähemmän melua ja ainakin uskottelen itselleni, että renkaat kuluvat vähemmän.

Kun nyt taas muistetaan yleinen periaate ”aiheuttaja maksaa”, herää kysymys miksi nastarenkailla ei ole jo esimerkiksi kunnossapitoveroa ja mikä taivaanlahja tuo kilometrivero tuleekaan olemaan liikenteen ohjailun kannalta. GPS-sijaintiin perustuva verotus mahdollistaa niin monenlaisten yhdistelmien keksimisen, että alkaa siinä veronmaksaja varmasti pudota kyydistä kun yrittää miettiä, onko kannattavampaa lähteä omalla autolla vai bussilla mökille. Jos niitä busseja silloin enää kulkee, tai jos niitä kulkee nytkään.

Huomautuksena vielä, että en itse kannata megalomaanista GPS-seurantaan perustuvaa kilometripohjaista veroa ja toivon, että liikenteeltä kerättävää verosummaa ei pidettäisi valtion budjetin silmissä ns. "fixed incomena", joka pitää aina kerätä tavalla tai toisella, vaan tekniikan kehittyessä liikenteen verosumma voisi myös laskea.

comments powered by Disqus