Kirjoittaja Ukka Santala
Uusimmat blogijulkaisut

Karhu maantiellä yllättää aina.

Naruskantiellä ei karhun näkeminen ole ihan näkemätön paikka. Itse asiassa lähes vuosittain tällä erämaatiellä joku näkee karhun. Siis ihan oikean karhun, kontion, otson tai millä nimellä tätä metsien kuningasta kutsutaankin. Muutaman vuoden takaa muistan, kun aamuvarhaisella kylän yksi neidoista oli matkalla Sallan suuntaan. Kerekkäseljässä oli iso naaraskarhu noussut keskellä tietä takajaloilleen ja etutassuilla taivaalle päin osoittamalla oli antanut autoilijalle pysähtymiskäskyn. Syytäkin oli, kun kolme sen pentua kohta ylittivät tien. Oli ollut sanan varsinaisessa merkityksessä pysäyttävä näky...Olen tästä tapahtumasta saattanut kertoa aiemminkin, mutta kertaus ei pahitteeksi liene.

Tänään karhu oli yllättää Ukan Sallaan ajaessa. Ei edellisen kaltainen karhu, vaan harvinainen sekin, tiekarhu. Se tuli jyrkän mutkan takaa niin äkkiä näkökenttään, että häthätää ehdin laukaisemaan käänykkäkamerani pikalaukaisimesta, kun puhelinta avaamatta ehdin painamaan kameran laukaisijaa puolen sekunnin verran. Edes telineestä ei kameraa ennättänyt irroittaa. Toisen kuvan, kohteesta ehkä tunnistettavuudeltaan hiukan paremman, sain näpättyä sivupeilin kautta.

Karhua reilun puolen tien täydeltä.

Lanausoperaatio on aikaisessa. Muina vuosina ajankohta on ollut lähempänä juhannusta soratien suolauksineen, mutta siinäpä se höyläys näköjään tuli tehdyksi, vaikka kesä on edelleen viikkotolkulla myöhässä. Ja maantiekin aivan varmasti vielä roudan sulamisvaiheessa. Eipä se kuitenkaan haittaa, vaikka tie nyt kuopistaan tasoitetaankin. Autoja se nimittäin säästää joka tapauksessa. Iskunvaimennus, renkaat ja ohjaus missä tahansa autossa tästä ei voi olla tykkäämättä.

Tasaista tietä syntymässä...

Ukka ei vielä ole vaihtanut talvirenkaita autosta pois. Tosipuheessa saattaisi jo joutaa, vaikka lunta vielä päivittäin täällä näkeekin. Maahan sitä sataa, mutta ei enää maahan ole jäämässä. Ei tien pinnoille, eikä muuallekaan, vaan nyt taivaalta tulevat lumisateet ovat sitä kuuluisaa vanhan lumen surmaa. Huomiselle kuitenkin antoi pohjoistuulivaroituksen ja lumisadevaroituksen, joten viimeiset liukkaatkin saattavat tosipuheessa olla tälle keväälle vielä näkemättä. Eivätkä vähät kilometrit talvirenkaita pilaa, vaikka sulaa tietä tarvittaessa Ukankin autolla silloin tällöin ajellaan. Lähiaikojen etelän reissut toki tehdään jo kesärenkaat alla, eikä vaihto Ukan Lexukseenkaan kaukana enää ole.

Toukokuun viimeisen päivän lumisadetta Kelloselässä matkalla Sallaan.

Yhdestä asiasta Lapion teillä tähän aikaan vuodesta voi varoituksen sanan heittää. Metsäkanalinnut nimittäin päivystävät tapojensa mukaisesti parisen viikkoa tienlaidoissa kivien ja ruohon syönnissä ennen pesintää.

Aika huomaamaton pyy ajoradalla...

Pari koppeloa olen nähnyt lähipäivinä auton alle litistyneenä. Se on harmin paikka, kun ajattelee menehtyneen emolinnun vähentävän tulevan kesän poikasmäärää noin kymmenellä. Eli varovainen kannattaa linnun havaitessaan olla varsinkin, kun törmäyksessä saattaa autokin saada vaurioita...

Turvallista matkaa kesää odotellessa kaikille!

comments powered by Disqus