Kirjoittaja Juhani Halmeenmäki
Uusimmat blogijulkaisut

Kadonneen ajotaidon metsästäjät?

Vappu toi mukanaan kevyen takapakin keväälle. Täällä lounaassakin saatiin jokunen räntäkuuro, mutta maahan niistä ei kertynyt mitään. Ja kuten yleensäkin, ei sateisen päivän jälkeen ole yöpakkasta. Joten tienpinnatkaan eivät jäädy. Silti jopa mediassa hössötettiin, että hui kauhea, kun nastarenkailla ei saisi enää ajaa. Niin kuin kevyt räntä nurmikolla olisi vaatinut nastoja avuksi tiellekin, eikä kuljettajalta järkeä sekä taitoa mennä tilanteen mukaan.
Mutta miten sitä ennen selvittiinkään? Ihan samaan tapaan tuollaisia kelejä on tullut ennenkin. Joskus vielä kesäkuussakin. Silti pärjättiin, vaikka renkaat olivat huonompia, niin pidoltaan kuin usein kunnoltaankin. Saati että autoissa olisi ollut ABSeja tai ESPejä sun muita apukeinoja.
Olisikohan kyse siitä, että nykyautoilija on opetettu väärin, ja jopa uusavuttomaksi? Enää ei saada harjoittelua järvien jääradoilla. Autokoulukin käydään noilla liian hienoilla autoilla. Ja se liukkaan kelin rataharjoitus sitten? Mitä hyötyä siitä on, kun auto korjaa kuljettajan taitamattomuuden! Opetin omat poikani opetusluvalla, ja eron huomasi kyllä jo radalla. Pojilla oli enemmän kokemusta autonsa hallitsemisesta, ja vanhanaikaisekkaa autolla tuosta rata-ajasta oli hyötyäkin. Lisäksi saimme paljon autokoulua pidemmän rata-ajan, ja lopussa saattoi jo hieman hakea ajamisen rajojakin.
Ja jottei jäisi epäselväksi, olen ehdottomasti noiden sekä passiivisten että aktiivisten turvalaitteiden puolesta puhuja. Mutta ajaminen ei saa olla sellaista, että se perustuu yksinomaan noihin apukeinoihin. Vaan kuljettajalla tulee olla taito hallita autonsa, ilman niitäkin. Samoin renkaat ovat kuljettajan apuna, ja hyvillä renkailla ajaminen on sekä varmempaa, että mukavampaa. Mutta se, että renkaissa on nastat, ei tarkoita sitä, että ajotaidon ja kelivaran saa unohtaa.

comments powered by Disqus