Kirjoittaja Tuija Aro
Uusimmat blogijulkaisut

Ilman asiantuntemusta ei talvirengasta kannata valita EU-merkinnän perusteella

Ostin muutama vuosi sitten kodinkoneita uuteen kotiin oikein urakalla. Jääkaapin valinnassa tärkeä kriteeri oli tilavuus, pakastimen piti olla integroitava, kuivurin ja pesukoneen helppo käyttää. Kaikissa laitteissa oli energiatehokkuusmerkintä, joka yksiselitteisesti laittoi eri merkkiset ja malliset laitteet energiatehokkuusjärjestykseen.

Marraskuun alusta alkaen jääkaappitarraan verrattavissa oleva EU:n rengasmerkintä on ollut pakollinen kaikissa heinäkuun alun jälkeen valmistetuissa renkaissa. Kuten tiedetään, merkintä ottaa kantaa renkaan märkäpitoon, vierintävastukseen (=vaikuttaa polttoaineen kulutukseen) ja ohiajomeluun. Merkintä ei koske nastarenkaita. Syy tähän lienee siinä, että käytössä olevat mittausmenetelmät eivät sovellu nastarenkaille, eikä uusia menetelmiä edes harkittu kehitettäväksi Pohjolan yleisintä, mutta muussa Euroopassa marginaalista talvirengastuotetta varten. Näin rengasvalmistajan näkökulmasta nastarenkaan jättäminen merkinnän ulkopuolelle on hyväksyttävää, eikä uhkaa kenenkään turvallisuutta. Nastarengas on klassinen talvituote, jonka ominaisuuksista lumella ja jäällä ihmisillä on selkeä kuva, vaikka ero hyvän ja huonon renkaan välillä onkin merkittävä. Nastarenkaita ei juurikaan käytetä kesällä, mikä poistaa tarpeen arvioida niiden kesäominaisuuksia, joita EU-rengasmerkintä nykymuodossaan yksipuolisesti mittaa. Muiden talvirenkaiden kannalta rengasmerkinnän puutteellisuus on suorastaan järkyttävää, sillä merkinnän perusteella kuluttaja ei pysty ostamaan itselleen turvallista rengasta talviolosuhteisiin.

Ankara väite tuo edellinen, eikö? Valitettavan totta mielestäni silti. Markkinoilla on nastarenkaiden lisäksi tarjolla sekä pohjoismaisiin että keski-eurooppalaisiin oloihin suunniteltuja talvirenkaita. Molemmista käytetään sujuvasti kansankielessä nimeä kitkarengas, vaikka niiden kitkaominaisuudet poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Pohjoismainen talvirengas (esim. Nokian Hakkapeliitta R) on suunniteltu todelliseen talveen, johon kuuluu lunta, jäätä, sohjoa ja välillä vettäkin. Lumipitoon vaikuttaa oleellisesti renkaan pintamalli. Jääpito sen sijaan on pitkälti sekoitusteknisesti saavutettava ominaisuus, joka valitettavasti on märkäpidolle vastakkainen. Kenellekään ei varmasti ole yllätys, että pohjoisiin oloihin talvirenkaita suunniteltaessa jääpito asetetaan märkäpidon edelle. Pohjoismainen rengas on märällä ehdottomasti turvallinen, mutta sen luokitusarvo ei ihan lähitulevaisuudessa parhaita arvoja lähentele.

Keski-Euroopan talvi on märkä ja yleensä vain väliaikaisesti luminen, eli jääpito-ominaisuuden kehittämiselle ei keski-eurooppalaisissa talvirenkaissa (esim. Nokian WR A3) ole juurikaan tilausta. Alpit muodostavat piristävän poikkeuksen alueen muuten masentavaan talveen, mutta siellä paikallisten talvirenkaiden jää- ja lumipidon puutetta joudutaankin korvamaan pukemalla renkaiden ylle ketjut. Märkäpidoltaan keski-eurooppalainen talvirengas on pohjoista serkkuaan parempi, sillä onhan se suunniteltu märkään talveen.

EU-rengasmerkintä asettaa vertailussaan kaikki merkinnän piiriin kuuluvat renkaat samalle viivalle ottaessaan kantaa vain märkäpitoon. Kesä- ja talvirenkaiden keskinäisestä vertailusta en ole huolestunut, sillä jokaisessa kaupassa ja kioskissa kesä- ja talvirenkaat myydään kesä- ja talvirenkaina. Erilaisten talvirenkaiden välisten erojen tunnistamisesta sen sijaan kannan huolta. Mistä poloinen kuluttaja, joka ei ole erityisen kiinnostunut renkaista, voi tietää, että hyvä märkäpito talvirenkaassa saattaa viitata siihen, että rengas on huono jäällä tai että se on huono kaikkialla? Ja kuka valitsee ehdoin tahdoin heikolla tai keskinkertaisella märkäpitoluokalla varustetun renkaan, jos ei samalla voi olla varma siitä, että saa hyvän talvirenkaan. Asiantunteva rengasmyyjä osaa ja auttaa, siihen luotan, mutta on todella sääli, että EU-rengasmerkintä on ainakin toistaiseksi torso talviturvallisuuden osalta.

Nokian Hakkapeliitta R Vianorin verkkokaupasta

comments powered by Disqus