Etelän kurjat kelit

Hakkapeliittojen koeponnistus on jo hyvässä vaiheessa ja taakse on rullattu jo n. 1500 kilometriä. Ikävä kyllä valtaosa matkasta on tullut taitettua täysin kuivalla tai korkeintaan märällä asvaltilla, koska talvi ei ole tänne etelään vielä suostunut tulemaan. Muutamina päivinä tienpinta on ollut jäässä, mutta lumesta ei vielä voi puhua sanaakaan :(

 

Matka on kuitenkin taittunut mukavasti ja edellisessä viestissä mainitut plussat tuntuvat edelleenkin pitävän paikkaansa. Matka taittuu hiljaisesti ja turvallisesti! Nyt on uskaltanut jo ottaa muutaman hieman rajummankin liikkeen renkailla, eikä yllättäviä tilanteita ole syntynyt. Hakkista voisikin mielestäni kuvailla ajotuntumaltaan hyvin kesärengasmaiseksi, lukuunottamatta tietysti pito-ominaisuuksia jäisellä tiellä.

 

Huomenna kuitenkin punnitaan Hakkapeliittojen todellinen luonto, minulla nimittäin on luotto-Saabini kanssa autokoulun kakkosvaiheen liukkaanradan ajot. Saa nähdä miten rengas pärjää hieman keinotekoisesti liukastetulla pinnalla. Tässä vaiheessa kuitenkin olen jo ehtinyt seiskoihin oppinut luottamaan siinä määrin etten usko kenenkään olevan välittömässä tai välillisessä vaarassa!

 

Otetaanpa vielä loppuun kuluneelta viikolta yksi tilanne tienpäältä. Töistä kotiutuessani huomasin Kotkan keskustassa kaverini auton pysäköitynä hyvin outoon paikkaan tienlaitaan. Soitinkin kaverille kysyäkseni että onko autoon tullut jonkinnäköistä probleemaa ja bensahan siitä oli loppunut. Luonnollisesti neljän ruuhkassa liikennevalojen ensimmäisenä autona! Kaverit olivat kuitenkin saaneet auton työnnettyä vähän sivumpaan ja onneksi minulla sattui olemaan takapaksissa mukana varakanisteri. Käytiinkin sitten lähimmän Teboilin kautta hakemassa polttoainetta ja kaikkien matka jatkui taas normaaliin tapaan.

 

Joulumieltä tienpäällekin!

-Jyri

comments powered by Disqus